EU väsähtänyt kilpajuoksussa – uudistavaan teollisuuspolitiikkaan saatava vauhtia

Hallitusohjelman EU-politiikkaa käsittelevässä osuudessa on ehdottomasti parasta hallituksen pyrkimys takaisin EU-vaikuttamisen ytimeen. Ensinnäkin Suomen lainsäädännöstä valtaosa perustuu EU:n säännöksiin, joten niihin on syytä vaikuttaa, ja ajoissa. Toisekseen Suomi on riippuvainen EU:n kauppapoliittisista ratkaisuista, ja EU:n vääntövoima kauppasopimuksia solmittaessa on aivan eri luokkaa kuin Suomen. Hallituksen tehtävä on huolehtia, että EU:n kauppapolitiikka edistää sääntöpohjaista, avointa ja reilua kauppaa sekä sisämarkkinoilla että muualla maailmassa. Ja kolmanneksi EU:n on vihdoinkin panostettava teollisuuden uudistumiseen, kestävyyteen ja kilpailukykyyn. Teollisuuden tuote- ja palveluvienti kun on kasvun ja hyvinvoinnin perusta niin Suomessa kuin koko EU:ssa.

Euroopassa ei vieläkään ole toimivia digitaalisia sisämarkkinoita

Erityisen tärkeää Suomelle on rakentaa EU:lle toimivat digitaaliset sisämarkkinat ja edistää kaikin keinoin Euroopan teollisuuden uudistumista ja kilpailukykyä. Nyt digitaalisia sisämarkkinoita ei oikeasti ole olemassa, vaan jäsenmailla on edelleen omat protektionistiset, omaa teollisuutta suojelevat regulaationsa ja prioriteettinsa. Tämä on mm. EU-komission think tankin EPSC:n mukaan pääsyy sille, ettei Eurooppaan ei synny tarpeeksi ”yksisarvisia”, yli miljardin dollarin arvoisia uusia yrityksiä.

Toinen merkittävä syy kasvuyritysten vähäisyyteen on pääomamarkkinoiden toimimattomuus – skaalaukseen vaadittavia pääomia on haettava Euroopan ulkopuolelta. Ja kolmas syy on osaajapula digitalisaation ja tekoälyn saralla – Euroopan olisi kyettävä houkuttelemaan maailman parhaita digiosaajia nykyistä paremmin, jos aiomme kuroa kiinni takamatkaa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. 

EU jää kilpajuoksussa jälkeen

Nykytilanteessa Eurooppa menettää jatkuvasti asemiaan – Kiina ohittaa nykyisellä 6 %:n kasvuvauhdilla Euroopan talouden (EU27) koon vuonna 2022, eli tällä hallituskaudella (vuonna 2005 Kiinan talous oli vain kuudesosa Euroopan taloudesta). Kasvun perusta on yli miljardin ihmisen kotimarkkina, valtavat ja pitkäjänteiset panostukset osaamiseen ja innovaatioihin (valtion johdolla), sekä valitettavasti myös mm. IPR-oikeuksien loukkaukset ja aggressiivinen teknologian siirtopakko, joka kohdistuu Kiinassa toimiviin yhteisyrityksiin.

EU:n ja jäsenvaltioiden on panostettava nykyistä enemmän yritysvetoiseen innovaatiotoimintaan.

Erityisen tärkeää on, että EU:lle luodaan teollisuuspoliittinen strategia, jossa sekä EU että yksittäiset jäsenvaltiot panostavat nykyistä enemmän tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Varsinkin yritysvetoiseen innovaatiotoimintaan, joka aina tähtää uuteen, skaalattavaan liiketoimintaan ja kasvuun. Ja erityisesti tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, joka tähtää ilmastonmuutosta torjuviin teknologioihin. Ilmastonmuutos voidaan torjua teknologian avulla, mutta siihen pitää panostaa nyt.

Nykyisin alle 10 % EU-rahoituksesta käytetään uudistavaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja yli 90 % valtaosin säilyttäviin maataloustukiin ja koheesiorahoitukseen. Tämä yhtälö ei toimi, vaan TKI-rahoitusta on kasvatettava merkittävästi, jotta Euroopan kilpailukykyä voidaan parantaa. Ja vaikka maatalous- ja koheesiorahoituksen määrään on tunnetusti vaikea saada muutoksia, tulee tämäkin rahoitus seuraavalla budjettikaudella suunnata nykyistä enemmän maataloutta uudistavaan ja teknologista kehitystä edistävään suuntaan. Siinä yhtälössä kaikki voittavat.

Matti Mannonen
johtaja, Uuden luominen
@mannonen_matti