Euroopan unioni elää murroksesta

Tänä keväänä Euroopan unionia ravistellaan monelta saralta. Populismin odotetaan nousevan keskiöön tulevissa eurovaaleissa sekä sitä seuraavassa uuden komission muodostamisprosessissa. Se tulee olemaan hidaste EU:n uudistumiselle, jolle on valtava tarve niin brexitin kuin muiden viime vuosien kriisien välttämiseksi. Samaan aikaan meneillään on merkittävä EU:n budjettia koskeva MFF-neuvottelu, jossa määritetään seuraavien vuosien EU-rahoitus kriteereineen ja euroineen.

Toistuvat kriisitilat kantavat EU:ta myös eteenpäin. On kyse sitten teollisuuden modernisoimisesta (koska Kiina, koska USA), energian dekarbonisoimisesta (koska ilmasto) tai yhteisestä innovaatiorahoituksesta (koska digitalisaatio). Lisähappea tarjoaa myös Teknologiateollisuus ry yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa yhteisessä sidosryhmätilaisuudessaan, joka järjestettiin Finlandia-talossa tänään. Meillä on yleiseurooppalaisia ratkaisuja globaaleihin ongelmiin.

EU:n tarina alkoi hiili- ja teräsyhteisöstä ja se perustuu yhä hiilen ja teräksen varaan rakentuvaan teollisuuteen. Samaan aikaan hiilestä pyritään pääsemään globaalisti eroon ja terästä varjostaa globaalin kauppasodan oireet kuten tullitariffit. Ehkä suurin ero EU:n alkuaikojen ja nykyisyyden välillä onkin globaalien arvoketjujen merkittävässä, strategisessa roolissa kilpailukyvyn ja kasvun uralla. Maantieteellisillä rajoilla on ja ei ole merkitystä. EU:n sisämarkkinapolitiikka ja EU:n kauppapolitiikka tuleekin nähdä rinnakkain nykyisen keinotekoisen siiloajattelun sijaan.

Maantieteellisillä rajoilla on ja ei ole merkitystä.

Usein toistetaan tarvetta tehostaa, uudistaa, kirittää, modernisoida, vauhdittaa, kehittää, […] EU:n sisämarkkinoiden toimeenpanoa. Selvä.

Mutta miten se tapahtuu? Mitä ovat ne konkreettiset keinot, joilla täydellisyyttä hipovaan kotimarkkinaan päästään? Mielellään vieläpä sellaisen kotimarkkinaan, jossa startup-yritykset skaalautuvat ja jossa palvelut kulkevat yli rajojen, rajattomassa unionissa. Pyydän usein vastakeskustelijaa nimeämään edes kolme keskeisintä, konkreetista toimea, joilla sisämarkkinoita parannettaisiin tuntuvasti. Itse hakisin ratkaisuja digitaalisaation mahdollisuuksista.

Alituista nahanluomisen tarvetta koetaan myös teollisuuspolitiikan puolella. Yksi näistä liittyy sisämarkkinoiden ja teollisuuden agendojen yhteenajamiseen (pro business + pro market). Ranska ja Saksa julkaisivat talven aikana oman teollisuuspoliittisen yhteisjulistuksensa. Suomikin on osallistunut teollisuuspolitiikkakeskusteluun aktiivisemmin kuin vuosiin. Suomen on syytäkin istua niissä pöydissä, joissa teollisuutta modernisoidaan, eikä pelkästään lähestyvän puheenjohtajuuden vuoksi.

Toivoa sopii, että myös elinkeinokysymykset nousevat EU-vaaleissa keskeiseksi teemaksi.

Akseli Koskela, @ak5eli

Kirjoittaja on Teknologiateollisuuden EU-vaikuttamisen asiantuntija.