Eväitä Suomen hyvään tulevaisuuteen

Suomessa mietitään nyt seuraavan hallituskauden teemoja ja toimenpiteitä. Joka puolueella on oma ohjelmansa, elinkeinoelämän järjestöt esittävät omia tavoitteitaan ja myös ministeriöt ovat tehneet tulevaisuuskatsauksensa.  Erityisen merkittävä dokumentti on valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro, jonka minäkin luin tarkkaan – erityisen tarkkaan luvun 5, joka käsittelee tuottavuuskehitystä.

Puheenvuorossa todetaan aivan oikein, että innovaatiot ovat tärkein tuottavuuskasvun lähde, ja että osaava työvoima on toinen kasvun avaintekijä. Näistä tulevaisuuden hyvinvoiva Suomi elää - osaamisesta ja innovaatioista. Innovaatioita - eli uusia ja fiksumpia tuotteita, palveluja ja toimintatapoja - syntyy kun panostetaan osaamiseen ja tutkimukseen. 

Innovaatioiden yhteiskunnallisia hyötyjä arvioitaessa on virkamiesten näkökanta kuitenkin suppea. Raportissa esitetään, että jos innovaatiohyöty syntyy pääosin Suomen ulkopuolisille kuluttajille, ei Suomeen juuri jää hyötyä yrityksen ulkopuolelle. Näkemys perustunee Takalon ja Toivasen kirjoitukseen [i], mutta eihän asia näin ole. Mietitäänpä vaikkapa Nokian matkapuhelimia. Suomi panosti 80-luvulla voimakkaasti tieto- ja viestintäalalle - Nokian T&K-panostuksesta 26 % oli valtion tukea vuonna 1980 [ii]. 80-luvun aikana Nokian T&K-menot kymmenkertaistuivat ja 90-luvulla jälleen kymmenkertaistuivat, mikä nosti Suomen osaamisen tieto- ja viestintäalalla maailman kärkeen. Nokia-klusteri on synnyttänyt Suomeen valtavasti yhteiskunnallisia hyötyjä ja synnyttää edelleen, vaikka kuluttajahyöty on suuntautunut lähes kokonaan Suomen ulkopuolelle.

Toinen vastaava esimerkki on peliteollisuus – pelien kulutus tapahtuu maailmalla mutta arvonlisä tulee Suomeen. Ja vielä yksi esimerkki: vaikka vientiteollisuutemme tuotteista ja palveluista kulutetaan suurin osa ulkomailla, vientiteollisuus samalla kuitenkin pitää Suomen pystyssä [iii].

Toinen kummallisuus on ajatus, että koska tutkimuksesta kuitenkin tehdään 99,5 % Suomen ulkopuolella, niin kannattaisi tuoda tätä uutta tietoa Suomeen sen sijaan että panostetaan omaan tutkimukseen. Ongelma vain on, että tutkimustieto on aina jonkun tahon kilpailukykytekijä, jota ei myydä kilpailijoille. Ainut tapa päästä kiinni muun maailman huippututkimukseen on tehdä omaa maailmanluokan tutkimusta, jolloin meistä tulee kiinnostavia tutkimuskumppaneita.

Pitkäjänteisellä innovaatiopolitiikalla Suomesta voidaan tehdä uudelleen innovaatiotoiminnan suurvalta.

Tällä viikolla julkaistiin TEMin virkamiespuheenvuoro innovaatiopolitiikasta, jonka viesti on selkeä. Suomen innovaatiopanostukset on saatava kasvu-uralle ja luotava yhdessä yritysten kanssa pitkäjänteinen digiajan innovaatiojärjestelmä. Julkiset innovaatiopanostukset pitää nostaa tulevan hallituskauden aikana prosenttiin BKT:sta - se tarkoittaa 700 miljoonan tasokorotusta TKI-tukiin ja julkiseen tutkimusrahoitukseen vuoteen 2023 mennessä. Yritysten TKI-toimintaa Suomessa on  pyrittävä lisäämään luomalla otollinen toimintaympäristö soveltavalle tutkimukselle. Myös kasvuyritysten rahoitusta on parannettava ja kasvavia kaupunkiseutuja tuettava entistä paremmin uuden luomisessa.

Olen TEMin linjausten kanssa samaa mieltä. Suomi on vientivetoinen talous, jonka hyvinvointi riippuu täysin vientituotteiden ja -palvelujen kilpailukyvystä. Meillä on kokoomme nähden huikea määrä teknologia-alan vientiyrityksiä, joiden tuotteet ovat maailman parhaita - koska meillä on ollut maailman paras innovaatiojärjestelmä. Laitetaan se siis taas kuntoon.

Pitkäjänteisellä innovaatiopolitiikalla Suomesta voidaan tehdä uudelleen innovaatiotoiminnan suurvalta:

• TEMin ehdottamat pysyvät lisäpanostukset yrityksille suunnattuun TKI-tukeen tulevan hallituskauden aikana.
• Tuen suuntaus yritysvetoisille tutkimuskumppanuuksille, jotta uuden liiketoiminnan synnyttäminen on tutkimuksen keskiössä ja jotta osaaminen leviää laajalle.
• Tähtäimeen merkittävät (radikaalit) innovaatiot ja tuen osuus riskipitoisissa hankkeissa 50 prosenttiin myös isoille yrityksille.
• Panostus puhtaisiin teknologioihin, joissa Suomi voi tarjota ratkaisuja koko maailmalle.
• Yliopistotutkimuksen profilointi ja työnjako huippututkimuksen tason nostamiseksi maailmanluokkaan.
• Ulkomaisten huippuosaajien houkuttelu nostamalla tutkimuksen tasoa ja pitkäjänteisyyttä sekä tarjoamalla kotouttamispalvelut, huolehtimalla perheistä ja tarjoamalla veroetuja.

Uudistuva ja innovoiva teknologiateollisuus luo hyvinvointia Suomeen, myös tulevaisuudessa.

Matti Mannonen, @mannonen_matti

Kirjoittaja on Teknologiateollisuuden innovaatio- ja talouspolitiikan johtaja. 

[i] Economics of Finnish Innovation policy, 2018 
[ii] Nokia Suomen innovaatiojärjestelmässä, ETLA 2002
[iii] Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa, KPMG 2018