Hallitusohjelmassa on paljon hyvää, mutta ratkaisevaa on toimeenpano
Hallitusohjelman nimessä olevat adjektiivit on varmasti valittu huolella: "Vahva ja välittävä Suomi". Jokaisesta kansalaisesta ja heidän hyvinvoinnistaan välittäminen edellyttää vahvempaa Suomea, jonka kilpailukyvyllä ja kasvulla hyvinvointi voidaan rahoittaa. Molemmat adjektiivit ovat siis oikein ja paikallaan.
Hallitusohjelma on poikkeuksellisen iso palapeli, kokoelma isoja ja pieniä alun perin eri taskuista löytyneitä paloja, jotka hämmästyttävästi kuitenkin loksahtivat kohdalleen. Olen hiukan yllättynyt itsekin.
Ohjelmassa on paljon hyvää. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet hyötyä globaalista vihreän siirtymän ja uuden teknologian ennustetusta investointiaallosta. Voinemme hyvin elää sen kanssa, että hallitusohjelmassa ”vihreästä siirtymästä” on tullut ”puhdas siirtymä”, kunhan pidämme huolen yritystemme mahdollisuuksista tarttua kyseisen siirtymän luomaan kasvavaan globaaliin kysyntään. EK:n dataikkunassa vihreät investointiaikomukset Suomeen ovat yhteensä jo 140 miljardia. Se on iso luku se, vaikka sisältääkin vasta kotimaiset hankkeet: valtava vientipotentiaali on teollisuudelle vielä tärkeämpää.
Suomella on erinomaiset mahdollisuudet hyötyä globaalista vihreän siirtymän ja uuden teknologian ennustetusta investointiaallosta.
Vastataksemme globaaliin kysyntään ja pärjätäksemme kilpailussa meidän on rohkeasti nojattava vahvuuksiimme ja korjattava heikkoudet.
Yksi heikkoutemme on kilpailijamaita alhaisempi työllisyysaste, jonka nostaminen 80 prosenttiin on selkeä ja hyvä tavoite. Työmarkkinoiden ja työlainsäädännön uudistaminen on tarpeen, vaikka se onkin kolmikannalle osin vaikea keskustelunaihe. On hyvä muistaa, että tavoite on itseasiassa kaikilla sama: varmistaa riittävällä kasvulla tulovirta yrityksille ja siitä edelleen sekä kilpailukykyiset palkat työntekijöille että rahoitus koko maan hyvinvoinnille. Kakun kasvattaminen hyödyttää kaikkia, vaikka sen jakamisesta näkemyseroja olisikin. Leivotaan se kakku nyt ensin.
Talouden kääntäminen kasvuun ja velkaantumisen hillitseminen on uuden hallituksen epäkiitollinen tehtävä, joka pakottaa moniin menoleikkauksiin. Työllisyysasteen nostaminen auttaa, mutta se ei riitä. Menoja on karsittava mutta harkiten, jotta säilytetään mahdollisimman tasapuolinen kilpakenttä globaalisti. Puhtaampaa kotimaista teollisuuttamme ei pidä rasittaa muita korkeammilla kustannuksilla.
Menoja on karsittava mutta harkiten, jotta säilytetään mahdollisimman tasapuolinen kilpakenttä globaalisti.
Hallitus suunnittelee selvittävänsä viennin edistämisen rakenteita ja vastuita ministeriöiden välillä. Toimintaa sujuvoittavien uudistusten pohdinta on toki silloin tällöin paikallaan, mutta hätiköidä ei pidä: emme halua halvaannuttaa vientitoimintaa hetkeksikään.
TKI-rahoituksen nosto neljän prosentin tasoon bruttokansantuotteesta sisältyy hallitusohjelmaan, joten tämä heikkous on jo korjaantumassa. Vaikka rahoituksesta onkin yksimielisyys, tuen kohdentamiseen kaivataan vielä konkretiaa. Edellä kuvattu vihreän siirtymän mahdollisuus on lähtökohtaisesti TKI-rahoitukselle oikea kohde. TKI-rahoituksen kriteerit on rajattava tiukasti uusien teknologioiden ja ratkaisujen kehittämiseen ja pilotointiin, vaikka kuinka tekisi mieli leimata TKI:ksi muutakin.
Osaamisen kehittämiseen suunnitellut panostukset ovat tervetulleita. Pieni maa voi pärjätä isommille vain osaamisella. Hallitus on iloksemme ottanut matemaattisten aineiden oppimistulosten laskun tosissaan ja sitoutunut LUMA-strategian toimeenpanoon. Hallitus on myös sitoutunut lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja tarvealoille, mutta lisääminen ei onnistu ilman niihin kohdistettua perusrahoitusta. Korjataan tämä, vielä ehtii.
Osaajapulan ratkaiseminen on tämän hallituksen erityinen haaste. Ilman työhön johtavaa maahanmuuttoa muut tavoitteet eivät tule onnistumaan. Hallitusohjelmassa on tähän liittyen kannatettavia toimenpiteitä, mutta myös estäviä. Miten huolehdimme Suomen maineesta maahanmuuttomaana?
Kansainvälisten osaajien halua työskennellä Suomessa ei saa nyt millään tavoin horjuttaa.
Yritysten toimintaympäristössä tapahtuu alkavalla hallituskaudella paljon: on sekä uhkia että mahdollisuuksia. Energiajärjestelmäämme investoidaan nyt rohkeasti tavoitteena tehdä Suomesta uusiutuvan puhtaan energian suurvalta. Digitalisaatio ja tekoäly tulevat radikaalisti muuttamaan toimintoja ja parantamaan tuottavuutta eri toimialoilla.
Sotaa käyvä itäinen naapurimme ja muut geopoliittiset uhat edellyttävät iskunkestävyyttä. Geopolitiikan jännitteissä navigoivan EU:n harjoittama sääntely vaatii tiukkaa vahtimista. NATO-jäsenyytemme tuo tarpeellista turvaa ja lisäksi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kaikissa näissä teemoissa tarvitaan päättäjiemme, julkisen hallinnon, toimialajärjestöjen ja yritysten tiivistä yhteistyötä.
Hallitusohjelman tavoitteet ovat kannatettavia. Talous on käännettävä kasvuun ja hyvinvoinnin rahoitus varmistettava. Se onnistuu rakentamalla omien vahvuuksiemme pohjalta kilpailukykyistä ja yritysmyönteistä Suomea, joka houkuttelee investointeja. Paljon hyviä tavoitteita, mutta toimeenpano ratkaisee.
Uuden hallituksen uudet ministerit on nyt nimetty. Toivotamme jokaiselle lämpimästi onnea ja tarjoamme käärityin hihoin yhteistyön kättä vahvan ja välittävän Suomen rakentamiseksi.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh. 0400 633751, Twitter: @JaakkoHirvola
Lisää aiheesta:
Teknologiateollisuus: Hallitusohjelma tukee käännettä kestävän kasvun tielle
