Heikolta näyttää, mutta peli ei ole menetetty
Suomen Pankki julkaisi tiistaina tuoreen talousennusteensa. Yksinkertaisena johtopäätöksenä ennusteesta voisi todeta: ei hyvältä näytä, mutta peliä ei ole menetetty. Etenkin Suomen työmarkkinoilla olemme nyt paljon vartijoina.
Suomen Pankin mukaan talouskasvu hidastuu ensi vuonna alle yhden prosentin. Se on hurjan pieni luku ja tarkoittaa pankin mukaan sitä, ettei työllisyyskään juuri kasva tulevana vuonna. Onneksi työttömyyden ennustetaan kuitenkin pysyvän pienempänä kuin viime vuosina.
Ennuste muistuttaa tutusta tosiasiasta: Suomen taloudella on vahva kytkös maailmantalouden ja euroalueen kehitykseen. Kun kasvu hidastuu kauppakumppanimaissamme, se näkyy myös Suomen taloudessa ja vientiyritystemme arjessa. Suomen Pankki arvioi, että viennin kasvu on 2020 vaimeaa ja myös investoinnit jäävät vähäisiksi.
Onneksi voimme kuitenkin omilla päätöksillämme – esimerkiksi työmarkkinapöydissä – vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaasti maailmantalouden tuulet meihin vaikuttavat.
Pankki arvioi, että myös lähivuodet ovat vaimean kasvun aikaa. BKT:n kasvu nopeutuisi hivenen vuosina 2021–2022 euroalueen talouden ja maailmantalouden elpymisen mukana. Myös Suomen vientikysyntä alkaisi vahvistua. BKT:n kasvu olisi kuitenkin tuolloinkin vain 1,1–1,3 prosentin hujakoilla. Ennusteen riskit ovat kuitenkin edelleen selvästi negatiivisia. Toisin sanoen noiden riskien toteutuessa kehitys olisi selvästi ennustetta heikompi.
Ennustettu hidas kasvu ja lisääntyneet julkiset menot kääntävät jälleen julkisen talouden heikompaan suuntaan. Suomen Pankin aiempi arvio ns. kestävyysvajeesta oli vuosi sitten 3 % suhteessa BKT:hen. Nyt kestävyysvajeen suuruudeksi arvioidaan peräti 4,7 % suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden kestävyys on pahasti koetuksella, ja hyvinvointivaltion vastuiden hoitaminen vaatisi tulevaisuudessa huomattavasti ennustetta vahvempaa kasvua ja korkeampaa työllisyyttä.
Pankin ennusteen toteutumiseen vaikuttaa ratkaisevasti, miten hoidamme omat asiamme. Juuri nyt kyse on siitä, millaisia ratkaisuja teemme työmarkkinoilla. Mitä kilpailukyisempiä yrityksemme ovat, sitä enemmän kauppoja syntyy ja sitä enemmän yritykset voivat työllistää. Tämä turvaisi ennustetun kasvun, ja ehkä voisimme jopa ylittää odotukset. Jos mitoitamme työmarkkinaratkaisut väärin, seuraukset voivat olla erityisen ikäviä muutoinkin hitaan talouskasvun takia.
Vientialan liitot käyvät nyt joulunalusviikolla työmarkkinaneuvotteluja valtakunnansovittelijan johdolla. Neuvotteluissa on paljon pelissä. Kyse on suomalaisen työn kilpailukyvystä, työllisyydestä ja koko maan taloudesta. Toivottavasti neuvotteluissa saavutetaan pikimmiten kilpailukykyä ja työllisyyttä tukeva päänavaus. Neuvottelujen pitkittyminen on jo aiheuttanut epävarmuutta ja lakot suuria menetyksiä. Mitä paremmin huolehdimme työllisyydestä, sitä enemmän kasvaa myös palkansaajien ostovoima.
