Hello, World! Koko Suomi koodaa

|
Piia Simpanen

”Mä en tajua, miksi meidänkin pitää opetella koodaamaan!” huudahti muuan tuotantotalouden opiskelija Teknillisen korkeakoulun tietotekniikkaluokassa vuonna 2006. Minä, sähköteekkari, naurahdin ja jatkoin oman ohjelmointitehtäväni parissa.

Nyt 10 vuotta myöhemmin puhutaan laajasti siitä, kuinka ohjelmistoja on kaikkialla ja tuotteiden ja laitteiden älykkyys kasvaa jatkuvasti. Kyseessä on niin valtava ilmiö, että ihan jokaisen digitalisoituvan yhteiskuntamme kansalaisen olisi hyvä ymmärtää edes jotain taustalla olevista ilmiöistä. Niin liiketoiminnan kehittämiseen suuntautuvan diplomi-insinöörin kuin peruskoulua aloittavan koululaisenkin.

Koodauksessa kaikkea ei tarvitse rakentaa alusta alkaen itse, sillä käytettävissä on jo iso kasa valmiita palikoita.

Syksyllä ohjelmointi tuleekin osaksi peruskoulujen opetussuunnitelmaa ensimmäiseltä luokalta lähtien. Ohjelmointiin tutustuminen aloitetaan pikku hiljaa esimerkiksi komentojen opettelemisella ja tutustumalla visuaalisiin ohjelmointiympäristöihin. Opetushallituksen suunnitelmassa ohjelmointi sisältyy matematiikan tunteihin, mutta tarkoitus on, että ohjelmointiajattelua linkitettäisiin myös muihin oppiaineisiin.

Tavoitteena ei ole tehdä kaikista ohjelmoijia, vaan antaa ymmärtämisen välineitä: mitä kaikkea teknologian taustalla on ja mitä sen avulla voi tehdä. Tällaista ymmärrystä tarvitaan esimerkiksi käyttäjien tarpeet huomioivien digipalvelujen muotoiluun. Suunnittelijoiden monimuotoisuus rikastuttaa markkinoilla olevien tuotteiden ja palvelujen kirjoa. Millaisia sovelluksia sinä haluisit?

Myös Teknologiateollisuus ry:n naiset lähtivät tammikuussa pohtimaan tätä ja tutustumaan koodaukseen. Lilli Nevanlinna Solita Oy:stä ja Reko Mäenpää järjestivät pienelle porukalle Rails Girls -koodauspajan. Suomessa ideoitu Rails Girls -työpaja on tyttöjen ja naisten koodaustapahtuma, jossa opitaan verkkosovellusten suunnittelun ja rakentamisen alkeita. Työpajojen tavoitteena ei ole opettaa kaikkea yhdessä päivässä vaan ennemmin innostaa ja rohkaista kehittämään omia taitoja.

Päivän tärkeimpänä antina oli huomata, kuinka koodaamiseen liittyy ongelmanratkaisu, yhteisöllisyys ja tiedon etsiminen. Kaikkea ei tarvitse rakentaa alusta alkaen itse, sillä käytettävissä on jo iso kasa valmiita palikoita. Yhdistämällä vähän vanhaa, vähän uutta, vähän lainattua ja ripauksen mielikuvitusta, voi saada aikaan vaikka hienon ideakoneen.

Teknologiateollisuuden henkilöstö pääsee tutustumaan helmikuussa myös Microsoftin KODU-ohjelmointiin Drazen Dodikin ohjauksessa. Visuaalisella KODU-ohjelmoinnilla voi harjoittaa luovuutta ja loogista päättelykykyä sekä tehdä komentoja. Aivan kuten peruskoululaiset syksystä 2016 lähtien!

Mitä muuten kävi ohjelmointikurssilla tuskastuneelle tuotantotalouden opiskelijalle? Huomasin, että hän on nykyään projektimanagerina digiyrityksessä. Alkeellisestakin ohjelmistojen ymmärtämisestä on varmaan tässä työtehtävässä hyötyä.

Piia Simpanen
Kirjoittaja on Teknologiateollisuuden asiantuntija, joka edistää työssään digiosaamista.