Ilmaston lämpeneminen kääntää katseet pohjoiseen
Suomi siirtyy Arktisen neuvoston puheenjohtajaksi toukokuussa 2017. Kaksivuotinen puheenjohtajuus osuu jännittävään ajankohtaan, sillä kansainvälinen kiinnostus pohjoisten napa-alueiden luonnonvaroihin on selvästi lisääntymässä.
Tämä oli selvästi aistittavissa tammikuun lopulla Tromssassa järjestetyssä konferenssissa, johon oli saapunut pohjoismaiden ohella korkean tason edustajia muun muassa Yhdysvalloista, Venäjältä, Unkarista ja Singaporesta. Koko viikon kestäneessä tapahtumassa oli kattava edustus myös yritys- ja järjestömaailmasta.
Asiantuntija-alustuksissa nousi esille huoli ilmaston lämpenemisen aiheuttamista muutoksista arktisten alueiden olosuhteissa. Pohjoisten napa-alueiden jääpeite on supistunut kuluneiden vuosikymmenten aikana jo 70 prosenttia. Jäämerellä on odotettavissa jäättömiä kesiä viimeistään tämän vuosisadan puolivälissä.
Ympäristövastuullisuus korostuu.
Ilmaston ohella myös merivesi on lämmennyt tuntuvasti, mikä on aiheuttanut kalakantojen siirtymistä viileämmille alueille tropiikista. Ei siis ihme, jos katseet ovat alkaneet kääntyä pohjoiseen, jossa on avautumassa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia liiketoiminnalle.
Tähän asti merenkulku on ollut pohjoisessa vaatimatonta. Ankarat sääolosuhteet ovat rajoittaneet Koillisväylän kautta kulkevien rahtialusten määrän muutamaan kymmeneen vuodessa. Määrä on mitätön eteläisen reitin 16.000 alukseen verrattuna.
Tähän on odotettavissa muutos jo lähivuosina, jos ja kun ennusteet arktisten merialueiden lämpenemisestä toteutuvat. Luonnonvarojen hyödyntäminen on nousemassa aivan uudella tavoin keskustelun aiheeksi, mikäli olosuhteet niiden saavuttamiseksi helpottuvat.
Keskeisiä teemoja ovat muun muassa lisääntyvä merenkulku, pyydettävien kalakantojen säätely, merenalainen kaivannaistoiminta, yhteispohjoismaiset infrahankkeet sekä datakaapelin vetäminen pohjoisen kautta Aasiaan. Ympäristövastuullisuus korostuu kaikissa aiheissa.
Suomella on jo valmiiksi osaamista näistä kysymyksistä. Tätä tietotaitoa kannattaisi edelleen kehittää ja koordinoida siten, että se toisi jotain lisäarvoa arktisten ongelmien ratkaisemiseen.
Julkisen vallan ohella tähän harjoitukseen kaivataan myös järjestöjen ja liittojen panosta. Arktisten olosuhteiden muutos koskettaa koko Suomea eikä vain Lappia.
Sanna Rauhansalo
johtaja, Teknologiateollisuus ry
Eero Yrjö-Koskinen
pääsihteeri, Kestävän kaivostoiminnan verkosto
Kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Sanomissa 13.2.2017
