Ilmastoterveiset Marrakechistä

|
Mia Nores

Terveiset Marokon Marrakechistä YK:n ilmastokokouksesta. Vuosi sitten Pariisissa solmittiin kansainvälinen ilmastosopimus 195 maan toimesta. Silloin sovittiin, että sopimus astuu voimaan, kun 55 % maista on ratifioinut sen niin, että kattavuus on 55 % maailman hiilidioksidipäästöistä. Tähän päästiin marraskuun alussa, juuri nyt alkaneen sopimuksen kynnyksellä. Se oli paitsi symbolisesti myös periaatteellisesti tärkeä askel eteenpäin, jotta päästään seuraavaan vaiheeseen: sopimuksen toimeenpanoon.

Marrakechin kokouksen tavoitteena on vauhdittaa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja toimia, joilla maapallon lämpeneminen saataisiin rajattua alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Keskeisiä neuvotteluteemoja ovat muun muassa kaikille maille yhteinen läpinäkyvyyskehikko päästöjen seurantaan ja laskentaan, kansallisten ilmastotoimien toimeenpano sekä erityisesti köyhempien maiden toimintavalmiuksien parantaminen.

Kaikilla on nyt sama tavoite: hiilidioksidipäästöjen globaali vähentäminen. Kehittyvien ja kehittyneiden maiden välillä ratkaisevaa on ilmastotoimien rahoitus. Kehittyvien maiden puheenvuorossa korostettiin kehittyneiden maiden vastuuta historiallisista päästöistä, kun taas kehittyneet maat painottavat sitä, että kaikilla mailla on vastuu tulevista päästöistä.

Yhteinen tavoite

Ajankohtaista käytäväkeskustelua on käyty siitä, muuttuuko Yhdysvaltojen linja ja voiko ilmastosopimuksesta vetäytyä: siihen on nyt sitouduttu neljäksi vuodeksi. Ranskan presidentin Francois Hollanden puheen pääviestinä kuitenkin oli, että Pariisin sopimus on oikeudellisesti peruuttamaton. Vaikka käytäväkeskusteluissa asia nouseekin esille, ei se ole vaikuttanut itse neuvotteluihin. Myös Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry korosti puheessaan, että vähähiiliset teknologiat ovat kehittyneet liike-elämän ja yksityisten investointien avulla eikä kehitys ole pysähtymässä.

Pohjoismaisen paviljongin side eventeissä on aiheena ollut muun muassa kansalaisten vaikutusmahdollisuus. Tehtyjen selvitysten mukaan kansalaisten osuus päästöistä on noin 70 % luokkaa, niin Suomessa kuin yleisestikin. Arjen valinnoilla on siis merkitystä.

Suomalaista teknologiaa ilmastonmuutoksen torjuntaan

Oikeilla teknologiaratkaisuilla voidaan vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin. Suomi on maailman edelläkävijä vähäpäästöisen teknologian käytössä. Toivottavasti seuraavien neuvotteluiden yhteydessä näkyy enemmän myös suomalainen teknologiaosaaminen. Väkeä täällä on kaikkialta ja osa myös potentiaalista asiakaskuntaa. Heille on kuitenkin voitava tarjota kokonaisratkaisuja, mikä edellyttää yritysten yhteistyötä.

Teknologiateollisuus teki julkaisun Teknologia ilmastonmuutoksen torjunnassa vuonna 2010, ja nyt julkaisua ollaan päivittämässä vastaamaan tämän hetken tilannetta. Tämä julkaisu tarjoaa laajan katsauksen teknologioihin, joilla ilmastonmuutos voidaan käytännössä pysäyttää.

 

Mia Nores
Ryhmäpäällikkö, Teollisuuspolitiikka