"Investointi on panostus johonkin myöhemmin tuottavaan"
Eduskunnan talousvaliokunta ilmaisi vuoden 2018 budjettia koskevassa lausunnossaan (46/2017) huolensa siitä, että Suomen panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat vähentyneet vuodesta 2008 vuoteen 2017 runsaat 700 miljoonaa euroa. Leikkaukset ovat kohdistuneet vahvasti soveltavaan ja innovatiiviseen tutkimukseen, joka on keskeisessä roolissa Suomen kasvussa, uudistumisessa sekä viennin ja työllisyyden kehityksessä. Leikkaukset tulevat näkymään talouden innovaatiokyvyn heikkenemisenä hyvinkin pitkällä aikavälillä.
Samaan aikaan maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan. Panostukset uudistumiseen ja digitaaliseen liiketoimintaan on tehtävä nyt – on juostava entistä kovempaa pysyäkseen edes paikallaan. Kärkijoukkoon pyrkiminen myös kannattaa. Viime lokakuussa tekoälytyöryhmän väliraporttia julkistettaessa esitettiin BCG:n tutkimukseen perustuva arvio, jonka mukaan edelläkävijyys digitaalisessa liiketoiminnassa parantaisi Suomen työllisyyttä viidellä prosenttiyksiköllä ja kasvattaisi bruttokansantuotetta merkittävästi.
Luulisi tällaisten hedelmien kiinnostavan valtiovarainministeriötäkin, mutta ei. Budjettikehyksissä on pysyttävä. Vaikka se tarkoittaa tulevaisuudessa huonompaa kilpailukykyä, korkeampaa työttömyyttä ja hitaampaa talouskasvua. Ja vaikka esimerkiksi OECD on ehdottanut, että Suomi tekisi järkeviä investointeja velaksi – investointeja jotka varmasti maksavat itsensä takaisin.
Panostukset uudistumiseen ja digitaaliseen liiketoimintaan on tehtävä nyt.
Jos haluamme pysyä osaamisen kärjessä, tarvitsemme paljon nykyistä kunnianhimoisemmat tavoitteet. Valtion osuus yritysten TKI-investoinneista on Suomessa nyt vain kolme prosenttia, kun se esimerkiksi OECD-maissa on keskimäärin kuusi prosenttia. Niin julkisen sektorin kuin myös yritysten tulee panostaa TKI-toimintaan, mikäli haluamme olla edelläkävijöitä maailman muuttuessa nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Kunnianhimoisilla tavoitteilla ja oikeilla toimenpiteillä nousemme tiukassa kansainvälisessä kilpailussa yhdessä ykkössijalle. Oikea liike tässä kilpailussa olisikin valtion TKI-investointien tuplaaminen.
Terveisiä siis kehysriiheen: Jos haluamme säilyä hyvinvointivaltiona, meidän on pysyttävä osaamisen kärjessä. Valtion on uskallettava investoida Suomen parempaan tulevaisuuteen niin huonoina kuin hyvinä aikoina. Panostukset soveltavaan tutkimukseen ja uuteen liiketoimintaan tuottavat Suomelle tulevaisuuden hyvinvointia. Yrityksille suunnattua TKI-rahoitusta kannattaa siksi kasvattaa nopeasti.
P.S. Kirjoituksen otsikko on googlaamalla löytämäni investoinnin eräs määritelmä. Ei ehkä täytä budjettikirjan määritelmää investoinnista, mutta toimii.
Katso myös, mitä muita artikkeleita löytyy Teknologiateollisuuden helmikuun uutiskirjeestä.
