Kesä tekee aiheettakin optimistin

Minna Helle

Kesä tekee aiheettakin optimistin

16.6.2022 klo 14.13 |
Varatoimitusjohtaja Minna Helle

Kun kelit ovat viimein lämmenneet ja kesäloma lähestyy, tekisi mieli ajatella myönteisesti kaikesta. Jopa työmarkkinapolitiikasta, osaajapulasta ja julkisen talouden tilasta. Optimismiin on kuitenkin vähän aihetta.

Suomen tilanne oli jo ennen Ukrainan sodan syttymistä haasteellinen. Julkinen velka oli noussut huippulukemiin, ja samaan aikaan työmarkkinoilta poistuu kymmenen tuhatta henkilöä vuosittain väestön ikääntymisen takia. Suomalaiset eivät ehkä vieläkään riittävän hyvin ymmärrä, kuinka karmivasta yhtälöstä on kyse. Sodan myötä myös alkuvuoden valoisammat talousnäkymät synkistyivät: talousrintamalle enteillään syksyllä kylmää kyytiä.

Edessä onkin peiliin katsomisen paikka meille suomalaisille. Toisiaan seuraavat kriisit olisi helpompi ottaa vastaan, jos julkinen talous olisi terveemmissä kantimissa ja väestön ikäpyramidia olisi ajoissa korjattu luopumalla nurkkakuntaisesta maahanmuuttopolitiikasta. Osaajapula oli yrityksille merkittävin kasvun este jo ennen koronaa. Osaajapula ei ratkea sillä, että työnantajat kisaavat keskenään samoista ihmisistä.

Julkinen velkataakka ja osaajapula ovat karmiva yhtälö.

Taloutemme perusongelmat on yksinkertaisesti ratkaistava. Poliitikot eivät voi väistellä päätöksiä loputtomiin, vaikka ensin korona ja nyt turvallisuuspolitiikka vievätkin ymmärrettävästi huomiota.

Syksyn budjettiriihi ja ensi kevään eduskuntavaalit lähestyvät. On enemmän kuin aiheellista käydä keskustelua siitä, miten suomalaisten hyvinvointi tulevaisuudessa rahoitetaan. Keskeisiä teemoja ovat työllisyys, osaamisen saatavuus, maahanmuutto ja kasvua edistävät T&K-panokset.

Talouden haasteet kasautuvat, ja samaan aikaan kunta-ala tekee julkiselle taloudelle äärimmäisen kalliiksi tulevat palkkaratkaisut. Palkkaohjelmasta koituva lisälasku on veronmaksajille helposti vähintään 1,4 miljardia euroa, eivätkä tässä edes ole mukana mahdolliset viennin ratkaisuihin perustuvat palkankorotukset taikka kunta-alalle jo luvatut vähintään 1,9 %:n pohjakorotukset tuleville vuosille. Päälle tulevat vielä kulut sote-uudistuksen palkkaharmonisoinnista. Kuntatyönantaja on laskenut, että jälkimmäisen hintalappu on veronmaksajille 680 miljoonaa euroa. Paljon suurempiakin arvioita on esitetty.

Kunta-alan kalliita palkkaratkaisuja on perusteltu mm. hoiva-alan osaajapulalla. Osaajapula on eittämättä totta, mutta sama tilanne vaivaa kroonisesti myös yksityissektoria.

Yksittäiset työnantajat kilpailevat osaajista myös palkoilla. Näin pitää ollakin, markkinataloudessa kun eletään. Kuntasektorilla näin ei kuitenkaan toimita, vaan palkkakilpailu viritettiin nyt satoja tuhansia työntekijöitä käsittäviin valtakunnallisiin työehtosopimuksiin. Samaan soppaan sotkettiin myös yksityiset alat.

Palkkakaruselli on estettävä luovilla ratkaisuilla.

Vientialoilla joudutaan nyt miettimään, miten estetään uhkaava palkkakaruselli. Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi esitti tuoreessa blogissaan ratkaisuksi numerottomia sopimuksia. Luovaa ajattelua tarvitaan, jotteivat riskit laukea heikentyvänä kilpailukykynä.

Kesä tulee hyvään aikaan ja tekee hyvää kaikille. Siitä on syytä suomalaisten nauttia, syksyyn kasautuvista vaikeuksista huolimatta. Ehkäpä toiveikkuus kesän mukana taas kasvaa.