Kiertotalous ja materiaalitehokkuus tukemaan talouskasvua

Teknologiateollisuus haluaa EU:n jätepolitiikan sisältävän kannusteita kiertotaloudelle ja materiaalitehokkuudelle.

EU:n heinäkuussa julkaisema kiertotaloustiedonanto tavoittelee yhteiskuntaa, jossa jäte on eliminoitu ja materiaalit kiertävät mahdollisimman laajasti. Tiedonannossa on oikeanlaiset painotukset tukemaan tavoiteltua kehitystä. Tarvitsemme uusia resurssitehokkuutta edistäviä investointeja, innovaatioita, teknologiaa sekä rahoituksen suuntaamista vihreämpään kasvuun ja cleantech-hankintoihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Teknologiateollisuus suhtautuu varauksella ehdotukseen lisätä regulaatiota resurssitehokkuuden ohjausvälineeksi. Materiaalitalous on niin moniulotteinen kokonaisuus, ettei sitä pidä yksityiskohtaisesti säädellä. Yritysten sisäiseen dynamiikkaan kuuluu etsiä tehokkaimpia ja materiaalitehokkaimpia keinoja. Esteet luonnollisen materiaalitehokkuuden toteutumiselle on purettava EU:n kemikaali- ja jätelainsäädännöstä.

Uudet teknologiat huomioon jätedirektiiviuudistuksessa

Komission esitys jätedirektiivien uudistamiseksi on laaja ja kierrätystavoitteissa kunnianhimoinen. Se on kuitenkin monilta osin keskeneräinen ja osin vanhakantainen sen perustuessa ajatteluun erillislajittelusta, jätehierarkiasta ja pakollisesta materiaalikierrätyksestä. Teknologiateollisuus haluaa jätteiden hyötykäytölle moninaisempien mahdollisuuksien tunnustamista. EU:n jätepolitiikan tulisi sisältää esimerkiksi kannusteita ja esteiden purkamista jätteistä tuotetuille jalostetuille biopolttoaineille, myös kaasuille, ja -materiaaleille. Niiden osalta jätteeksi päättymisen määrittelyä on selkeytettävä ja niistä tuotettujen hyödykkeiden osuus on laskettava osaksi kierrätystä.

EU:n esityksessä on myös täsmennettävä hyödyntämiskelpoisten materiaalien käyttömahdollisuus infrarakentamisessa. Suomessa massoiltaan merkittävimpien jäte-erien hyötykäyttö on juuri maarakentamisessa. Tämä mahdollisuus on oltava järkevässä muodossa hyväksyttävässä lainsäädännössä.

Kaatopaikkakiellon määrittelyssä vuosille 2030 ja 2025 on otettava huomioon teknistaloudelliset mahdollisuudet. Täytyy miettiä, onko lähialueilla mahdollista hyödyntää materiaaleja ennen kuin kaatopaikkaaminen kielletään kokonaan. Erityisesti Suomessa vastaan tulee etäisyyksien ja volyymien pienuuden ongelmat kuljetuskustannuksissa. Jätteiden järkevin hyötykäyttö pitää voida määritellä olosuhteet huomioon ottaen, esim. elinkaarianalyysimallilla laskien.

Kierrätysesteiden purkaminen on aloitettava

Kansallisilla päätöksillä voitaisiin purkaa monia esteitä kiertotaloudessa. Näistä keskeisin on end of waste -kriteerien valmistelu hyötykäytettäville materiaaleille, esim. valimoiden hiekat, hyötykelpoiset teollisuuden jäännöserät, kuonat ja tuhkat. Tarvitsemme tietoa materiaalien hyötykäyttömahdollisuuksista ja ennakoivaa julkista kysyntää ja suunnittelua hyötykäyttökohteista. Myös tietopohjan vahvistaminen materiaalivirroista on tärkeää, jotta saadaan luotua perusta teollisille symbiooseille ja toimijoiden yhteistyölle materiaalien hyötykäytössä.

Sivutuote- ja jätemateriaalien hyötykäytön hyväksymismenettelyjä tulee kehittää ympäristöluvituksessa niin että jokaiselle materiaalierälle ei tarvittaisi sijaintipaikkakohtaista lupaa. Mara-asetusta tulee laajentaa ja samalla tehdä hyväksymismenettelystä avoin myös uusille materiaaleille. Meidän on myös ratkaistava kuljetusten kustannuksiin liittyviä haasteita yhdessä hyötymateriaalien tuottajien ja suurten käyttäjien välillä.

Teknologiateollisuuden tavoitteena on tehdä kierrätyksestä uuteen teknologiaan perustuvaa teollisen mittapuun jalostustoimintaa sekä edistää toimijoiden yhteistyötä tehokkaiden materiaalivirtojen toteuttamiseksi.

Lisätietoja:
Asiantunja Jouni Lind
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi