Kiitos digimyönteisyydestä, hallitus!
Kolmen ässän tuoreen hallitusohjelman digitalisaatiolinjaukset ovat keränneet lähes varauksetonta suitsutusta. Digitalisoitumisen edistämisen kannalta niihin voi vain yhtyä.
Useimmissa hallitusohjelman tavoitteissa digitaaliteknologia on huomioitu uudistumisen keskeisenä voimana, joka synnyttää uutta liiketoimintaa ja palveluja sekä parantaa tuottavuutta. Tämä on todennäköisesti paras ja usein myös ainoa tie nykyisessä taloudellisessa tilanteessa (Digitalisaation tuottavuusvaikutuksista, ks. esim. Pohjolan raportti).
Digitalisoituvassa, edistyneessä yhteiskunnassa osaaminen on kaiken keskiössä. Hallitus kertookin panostavansa koulujen digitaalisiin oppimisympäristöihin ja mikä olennaista, myös opettajien koulutukseen.
Myös teollisen internetin ja innovatiivisten julkisten hankintojen edistäminen ovat äärimmäisen tärkeitä tavoitteita elinkeinoelämän näkökulmasta.
Erityisen positiivista on kirjaus, jossa digitalisaatio nostetaan koko hallitusohjelman läpileikkaavaksi teemaksi ja jonka mukaan julkisia palveluja lähdetään kehittämään ensisijaisesti digitaalisiksi ja käyttäjälähtöisiksi. Linjaus, jonka mukaan julkisen hallinnon sallitaan kysyä samaa tietoa niin yrityksiltä kuin kansalaisilta vain yhden kerran, on monivaikutteinen ja helpottaa hyvin konkreettisesti kaikkien elämää.
Julkisen hallinnon sallitaan kysyä samaa tietoa niin yrityksiltä kuin kansalaisilta vain yhden kerran.
Julkisten palvelujen muuttamisessa digitaalisiksi on lähdetty hyvään alkuun muun muassa ICT2015-työryhmän viitoittamana. On kuitenkin edelleen äärimmäisen tärkeää, että näillä isoilla muutoksilla on istuvan hallituksen vahva tuki – onhan ICT2015 tarkoitettu 10 vuoden mittaiseksi kilpailukyvyn palauttamisohjelmaksi.
Hallitusohjelman turvallisuuspoliittiset kirjaukset ovat digitalisaation ja uuden liiketoiminnan synnyttämisen näkökulmasta hieman kimurantimpia. Hallitus esittää uutta säädösperustaa ulkomaantiedustelulle ja tietoliikennetiedustelulle.
On selvää, että uudessa kyberuhkia vilisevässä maailmassa viranomaisten kykyä ennaltaehkäistä rikollista toimintaa tulee lainsäädännöllä vahvistaa. Uuden tietoliikennetiedustelun säädösperustaa valmisteltaessa tulee tehdä kaikki yhteiskunnalliset toimijat kattava laaja vaikuttavuusarvio ja huomioida myös toimenpiteiden kustannukset pitkällä tähtäimellä – esimerkiksi tilanteessa, jossa tiedon määrä suorastaan räjähtää toisaalla hallitusohjelmassa mainitun Esineiden internet -kehityksen ja sosiaalisen median käytön seurauksena. Lisäksi on varmistettava, että lainsäädäntö kaikin tavoin tukee datakeskusten, tuotekehitysyksiköiden ja muiden investointien sijoittumista Suomeen (Hyvä, Sonera!).
Turvallisuus on koko yhteiskunnalle ensisijaisen tärkeää, mutta sitäkin koskevissa päätöksissä on säilytettävä maltti ja kyky tarkastella asioita laajassa mittakaavassa.
Jos hallitus myös huolehtii erittäin hyvien ja digitaalisuutta edistävien tavoitteidensa toimeenpanosta ja seurannasta, Suomi on neljän vuoden kuluttua huomattavasti paremmassa tuloskunnossa, kuin mihin edellinen hallitus maan saattoi.
Jukka Viitasaari
Kirjoittaja on Sähkö- ja tietoaloista vastaava johtaja Teknologiateollisuus ry:ssä. Hän siirtyy elokuussa Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtajaksi.
"Digitalisaation hallittu edistäminen on sekä nykyisen, että tulevan tehtäväni ytimessä. Uskon vahvasti, että pitkällä tähtäimellä digitaalisuus vahvistaa niin teollisuuden kuin media-alankin kilpailukykyä. Media on uudistumisessa jo pidemmällä, teollisuus seuraa perästä. Suomalaisilla on Digibarometri 2015:n (www.digibarometri.fi) mukaan poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat menestyä digitaalisessa tulevaisuudessa, kunhan vain rohkeasti uskallamme uudistua ja vastata ulkomaisten jättien haasteeseen. Media- ja teknologia-aloilla on tässä yhteinen missio", Viitasaari sanoo.
