Koronakriisi iskee talouteen eri tahdissa kuin finanssikriisi
Viime päivinä monet yritykset ovat ilmoittaneet yt-neuvottelujen aloittamisesta. Lomautusjärjestelyjä koskeviin neuvotteluihin on kutsuttu mukaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä, jopa 100 000–200 000 ihmistä. Uhka lomautetuksi tulevien suuresta määrästä on todellinen ja vakava asia.
Koronakriisi vaikuttaa talouteen ja työllisyyteen erilaisessa järjestyksessä kuin finanssikriisi. Vuosiin 2008–2009 ajoittunut finanssikriisi iski voimalla vientiteollisuuteen ja sen alihankkijoihin, mutta paljon lievemmin yksityisiin palvelualan kotimarkkinayrityksiin. Koronakriisi lyö ensiksi vahvasti kotimarkkinayrityksiin ja siellä ensivaiheessa majoitus- ja ravintola-alan yrityksiin sekä kaupan erikoisliikkeisiin ja matkailuun. Suurimmat vaikutukset vientiteollisuudessa ja sen alihankkijoissa sekä rakentamisessa näkyvät hieman myöhemmin.
Kävin läpi finanssikriisin etenemistä teknologiateollisuudessa kuukausittain vuosina 2008–2009. Teknologiateollisuus oli jo tuolloin Suomen suurin vientisektori tuoden yli puolet maamme vientituloista.
Finanssikriisi alkoi purra teknologiateollisuudessa toden teolla loppuvuodesta 2008 alkaen. Yritysten tilauksia peruttiin tai lykättiin ja liikevaihto romahti nopeasti. Seinä tuli kerralla vastaan lukemattomissa yrityksissä. Lomautusten piirissä olevien määrä nousi muutamassa kuukaudessa 30 000 henkilöön, puolessa vuodessa 55 000 henkilöön. Pahimmillaan alan henkilöstöstä lähes 20 prosenttia oli samanaikaisesti lomautusjärjestelyjen piirissä.
Huomionarvoista on, että finanssikriisin pahimmat vaikutukset koskivat kuitenkin irtisanottavien suurta määrää teollisuudessa. Teknologiateollisuudessa henkilöstön määrä väheni finanssikriisin ensimmäisenä vuonna 27 300:lla ja kahdessa vuodessa yhteensä 42 400 henkilöllä. 13 prosenttia henkilöstöstä irtisanottiin. Tilanne yrityksissä alkoi helpottaa vasta 1,5 vuoden päästä finanssikriisin alkamisesta.
Koko teollisuudessa (ml. metsä-, kemian- ja elintarviketeollisuus) työpaikkoja katosi Suomessa vuoden aikana 10 prosenttia eli 42 300. Kahdessa vuodessa työpaikkoja katosi 60 200 eli 14,4 prosenttia.
Finanssikriisin lopulliset vaikutukset yksityisissä palveluyrityksissä jäivät yllättävänkin pieniksi. Yksityisissä palveluyrityksissä työpaikkoja katosi ensimmäisenä vuonna 1,8 % eli 16 600. Kahdessa vuodessa työpaikkoja katosi 21 300 eli 2,3 prosenttia suhteessa työvoimaan.
Epidemian patoaminen ratkaisee kehityksen.
On vielä ennenaikaista sanoa, kehittyykö koronakriisi vielä finanssikriisin kaltaiseksi koko pankki- ja rahoitussektoria koskevaksi ongelmaksi. Keskuspankkien massiiviset toimet pyrkivät nyt estämään tällaisen kehityksen. Koronapandemian patoaminen on nyt tässä ratkaisevassa roolissa.
Lomautusmäärät yksityisissä palveluissa nousevat nyt todella suuriksi, koska nämä yritykset työllistävät Suomessa kaikkiaan 1,1 miljoonaa ihmistä. Teollisuus seuraa perässä 335 000 henkilön työvoimallaan.
Jos koronakriisin aiheuttamia pysyviä irtisanomisia kyetään minimoimaan pelastamalla yrityksiä tässä vaikeassa kassakriisissä, voimme välttää finanssikriisin kaltaiset raskaat menetykset, joita teollisuus joutui tuolloin kokemaan. Tässä onnistuminen edellyttää valtion massiivisia avustuksia yrityksille vähintäänkin niin, että lakisääteisiä työnantajamaksuja ja veroja voidaan lykätä myöhempään ajankohtaan aina tämän vuoden loppuun asti. Kolmen kuukauden pituiset lykkäykset ajoittuvat kesäkuukausille, jolloin lomarahat ym. lisämenot rasittavat yrityksiä muutoinkin paljon.
Euroopan keskuspankki ja muut keskuspankit ovat valmiita rahoittamaan valtioita finanssipoliittisessa elvyttämisessä. Tätä mahdollisuutta tulee myös Suomen valtion käyttää rohkeasti ja nopeasti.
Suomella on edellytykset onnistua koronakriisin voittamisessa, mutta finanssikriisistä on otettava oppia. Yritykset ovat lähtökohtaisesti varovaisia irtisanomaan, koska kasvun taas käynnistyessä krooninen osaajapula ei ole väistynyt Suomesta.
