Koronakriisin pelastustoimet, toipuminen ja uusi normaali
Lienee jo selvää, että korona tulee iskemään niin globaaliin kuin Suomenkin talouteen vähintään yhtä kovaa kuin finanssikriisi. Ehdottomasti tärkeintä on tietenkin ihmisten terveys, mutta hyvänä kakkosena tullee toimeentulo. Tällä hetkellä (25.3.) koronan vuoksi lomautettuja tai työttömäksi joutuneita on jo lähes 13000 henkeä ja YT-neuvottelujen kohteena lähes 240000.
Pahimmat iskut ovat alkuun osuneet palvelualoille, teollisuudessa pahin on vasta edessä. Teknologiateollisuudessa ongelmat ovat näin aluksi toimitusketjun häiriöistä johtuvia: raaka-aineiden, komponenttien ja välituotteiden saatavuus takkuaa. Kysyntä on vielä kannatellut tuotantoa, mutta senkin romahdus on vain ajan kysymys. Jos autotehtaat menevät kiinni, ei niihin suomalaista tekniikkaa tai terästä tilata.
Kriisissä pitää ensin pelastaa mitä pelastettavissa on, rajata vahingot ja pitää yritys pystyssä. Elämme nyt tätä ensimmäistä pelastusvaihetta. Marinin hallitus on toiminut tässä vaiheessa kiitettävän nopeasti hyväksymällä ensin työmarkkinajärjestöjen ehdottaman työmarkkinapaketin, jolla luotiin yrityksille edellytykset nopeasti keventää henkilökustannuksia ja alentaa tai siirtää työnantajamaksuja. Paketti hyväksyttiin kolmen kuukauden määräajaksi, mutta sitä tulisi ehdottomasti jatkaa vuoden loppuun.
Hallitus päätti myös EK-liittoyhteisön ehdotusta myötäillen 15 miljardin euron kriisipaketista yritysten rahoituksen turvaamiseksi. Paketti on tervetullut, mutta valitettavasti riittämätön. Pääosa tuesta on rahoitusjärjestelyjä, ja suoria tukia vain pieni osa. Luottavaisin mielin odotamme hallitukselta seuraavaa pakettia, myös suorina tukina. Myös julkiset hankinnat ovat avainasemassa: nyt jos koska niitä pitäisi tehdä, mieluiten aikaistetusti.
Kun jossain vaiheessa toivumme maa kerrallaan viruksesta ja sen aiheuttamasta shokista, alkaa kansainvälinen kilpajuoksu. Tämän toipumisvaiheen on syytä olla nopea, jotta emme menettäisi markkinaosuuksiamme. On mielenkiintoista nähdä, miten kriisistä ensimmäisenä toipuva Kiina käyttää tilanteen hyväkseen. Tässä vaiheessa pitää olla uskallusta investoida kasvua luovaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
Kolmantena vaiheena palaamme normaaliin, tai todennäköisemmin uuteen normaaliin. Paljon riippuu siitä, koemmeko ns. V-mallisen syvän kyykyn ja nopean paluun kasvuun, vai L-mallisen pudotuksen ja sitä seuraavan pitkän kitukasvun, kuten Suomi finanssikriisin jälkeen. Mallista riippuen voimme jatkaa kilpailukykyisen teknologiateollisuuden ja paremman Suomen rakentamista suuremmin tai pienemmin rahkein. Moni asia lienee kriisin jälkeen toisin, mutta varmaa on, että Suomen menestys tulee jatkossakin perustumaan korkeaan osaamiseen ja innovointiin.
Jos kriisissä jotain hyvää on, niin ainakin se nostaa pintaan suomalaisen vastuullisuuden hyveen. Yritykset ovat aidosti huolissaan henkilöstöstään, asiakkaistaan, toimittajistaan ja alihankkijoistaan. Hyvä yritys toimii vastuullisesti kriisissäkin: huolehtii henkilöstönsä terveydestä ja hyvinvoinnista, suojelee työpaikkoja, maksaa tiukoilla olevan pk-yrittäjän laskut ajallaan tai jopa etuajassa, ja kantaa mahdollisuuksien mukaan yhteiskunnallistakin vastuuta. Vahvin luottamus ja maine rakennetaan vaikeina aikoina.
Kirjoittaja on Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja
