Lakot iskevät työllisyyteen

Hirvola, Jaakko

Lakot iskevät työllisyyteen

To, 16.01.2020 - 10:58 |
Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola

Vientiteollisuutta uhataan 27. tammikuuta alkaen historiallisen laajoilla lakoilla. Tämän lisäksi Sähköliiton lakko teknologiateollisuudessa on jatkunut jo puolitoista kuukautta. Voi vain kysyä, mihin unohtui ammattiliittojen vastuu ja maalaisjärki. Jokaisen pitäisi ymmärtää, että lakot iskevät työllisyyteen ja lakkoilijoiden omiin työpaikkoihin.

Lakot iskevät lakkoilijoiden omiin työpaikkoihin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on laskenut, että Teollisuusliiton, Paperiliiton ja Ammattiliitto Pron ilmoittamat kahden viikon lakot leikkaisivat toteutuessaan 500–600 miljoonaa bruttokansantuotteesta. Tämän päälle tulevat mahdolliset kielteiset vaikutukset mm. asiakassuhteisiin ja Suomen asemaan investointikohteena. Myös verotuloihin syntyisi iso lovi.

Tämä kaikki vain sen takia, että olemme viime vuosina onnistuneet parantamaan Suomen kustannuskilpailukykyä ja sitä kautta myös työllisyyttä. Ammattiliittojen mielestä hyvä kehitys saa nyt riittää. Ay-liitot haluavat ottaa takapakkia, vaikka samaan aikaan talouden kasvu hidastuu muutenkin ja työllisyyden parantuminen on jo pysähtynyt. Lisäksi kilpailukyvyssä on yhä takamatkaa kilpailijamaihin verrattuna.

Kilpailukykysopimus oli poikkeuksellinen ratkaisu vaikeassa taloustilanteessa. Suomi oli jäänyt kilpailukyvyssä jälkeen, talous polki paikallaan eikä työllisyyttä saatu kasvuun. Oli pakko tehdä korjausliike. Loppujen lopuksi työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat itse, millä keinoin talouden käänne saadaan aikaan. Osana kokonaisuutta sovittiin myös nyt kiistaa aiheuttavasta työajan pidennyksestä.

Kilpailukykysopimusta tehtäessä kukaan ei lähtenyt siitä, että kilpailukykyä parannettaisiin vain tilapäisesti. Myös ratkaisut työajan pidentämisestä sovittiin pysyviksi. Vientialoilla poikkeuksen teki Teollisuusliitto, joka viimeisenä sopijana sai pidennyksen irtisanomisen varaiseen pöytäkirjaan teknologiateollisuudessa. Tärkeää kilpailukykysopimusta ei olisi syntynyt, jos Teollisuusliittoa ei olisi saatu mukaan.

Työajan pidennyksen poistuminen teknologiateollisuuden työntekijäsopimuksesta on erittäin valitettavaa. Se ei saa kuitenkaan tarkoittaa, että teemme saman virheen koko Suomen työmarkkinoilla ja heikennämme työllisyyden näkymiä erityisesti nyt heikentyvässä suhdanteessa. Työajat vaihtelevat joka tapauksessa huomattavasti eri sopimusaloilla.

On työllisyyden ja suomalaisen hyvinvoinnin kannalta surullista, että työmarkkinoilla uhataan laajoilla lakoilla työajan pidennyksen periaatteellisen vastustuksen vuoksi.

On suomalaisten yhteinen etu, että huolehdimme kustannuskilpailukyvystä ja teemme työllisyyttä tukevia ratkaisuja. Tällä tavoin syntyy työtä, palkansaajien ostovoima paranee ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus saadaan entistä vankemmalle pohjalle.