Lintilä, formulakuski käyttää turbonappia ja jarrua – oikeissa paikoissa
Paremminkin ravimiehenä tunnettu valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) totesi keskiviikkona, että formulakuski Keke Rosbergilla oli turbonappi ja nyt sitä pitäisi painaa investoinneissa. Kuinka ilahduttavan samaa mieltä ministerin kanssa olemmekaan!
Todellisuudessa näyttää kuitenkin siltä, että hallituksen formula-auton turbonappia etsitään yhä ohjekirjasta – ja jarrutkin ovat kadoksissa. Näin voi päätellä valtiovarainministeriön budjettiesityksestä ja pääministeri Antti Rinteen (sd) torstain puheesta Sdp:n kesäkokouksessa.
Maailman ja euroalueen talous sekä ekonomistit ovat viime viikkoina kertoneet oikealle ja vasemmalle, että kasvunäkymät hidastuvat. Suomen teknologiateollisuuden yritykset raportoivat, että tilausten ja tarjouspyyntöjen määrä on huhti–kesäkuussa hieman supistunut.
Lähes 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta. Kymmenen työpaikkaa vientiteollisuudessa luo 13 työpaikkaa muilla toimialoilla. Tilausten ja tarjouspyyntöjen vähenemisellä on siis väliä.
Erityisen huolestuttavaa on Suomen tärkeimmän vientimaan Saksan teollisuuden taantuminen. Saksan talousongelmat heijastuvat Suomeen suoraan kahdenvälisessä vientikaupassa sekä muiden Euroopan maiden kautta, kun Saksan teollisuuden taantuma heikentää niidenkin kauppaa ja kasvua.
JARRUA MENOLISÄYKSIIN
Tässä kohtaa hallituksen pitäisi löytää ne jarrut. Budjettiesityksen mukaan hallitus tekee menolisäyksiä etupainotteisesti, vaikka sen pitäisi reagoida muuttuvaan taloustilanteeseen ja näyttää suuntaa Suomen kilpailukyvyn paranemiselle ja talouden kasvulle jo lähitulevaisuudessa.
Turbonapilla puolestaan pitäisi antaa vauhtia koulutukseen, tutkimukseen ja yritysten innovaatiotoiminnan tukemiseen eli uusiin ideoihin, tuotteisiin ja palveluihin jo nyt. Ilahduttavaa on, että rahaministeriö esittää Business Finlandin avustusvaltuuksiin 33 miljoonan euron tasokorotusta.
Lintilä nimesi valtiosihteeri Martti Hetemäen kartoittamaan investointeja vauhdittavia toimia, jotka voidaan sisällyttää jo ensi vuoden budjettiin. Hallitus käsittelee Hetemäen ehdotuksia syyskuussa, joten toivottavasti kuulemme jo tuolloin muun muassa digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämiseen kohdistettavia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoja (TKI).
ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN GLOBAALI RATKAISIJA
Hallitusohjelma alkaa sanalla ilmastonmuutos. TKI-panostuksilla Suomi ja suomalaiset yritykset voivat kasvaa ilmastonmuutoksen torjunnan globaaleiksi ratkaisijoiksi. Uudet hiilineutraalit energiaratkaisut vaativat runsaasti investointeja tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäksi uusien tuotteiden markkinointiin ja kaupallistamiseen.
Ilmastoratkaisuja on jo tehty niin suurissa pörssiyrityksissä kuin pk-yrityksissä. Myös monet pienemmät yhtiöt kehittävät puhtaan energian ratkaisuja. Jotta erilaiset yritykset saavat vietyä hiilineutraalia teknologiaa ulkomaille, tarvitaan rahoitusta tutkimuksen lisäksi jo uuden teknologian kokeiluihin sekä pilotti- ja demonstraatiohankkeisiin.
Ministeriö esittää kivihiiltä korvaavien investointien tukemiseen 30 miljoonan euron lisäystä energiatuen myöntämisvaltuuteen. Oikea suunta olisi, että rahaa suunnataan vähähiilisen teknologian markkinointiin ja kaupallistamiseen.
SUOMEN VAIKUTETTAVA EU:HUN TURBOLLA
Eikä tässä vielä kaikki. Suomen EU-puheenjohtajakaudella hallituksen on vaikutettava siten, että ilmastonmuutoksen torjuminen ja kansallisten tukien ohjaaminen kohti ilmastoneutraalimpaa ympäristöä näkyvät myös EU:n teollisuuspolitiikassa ja tulevalla budjettikaudella.
Energiantuotannon ja teollisuuden on edettävä kohti vähähiilisyyttä tasapuolisesti kaikissa jäsenmaissa kustannustehokkaasti ja siten, että tuloksia syntyy. Suomen EU-puheenjohtajuus päättyy vuoden lopussa, joten turbonappia EU-vaikuttamisessa on painettava nyt.
Vauhtia tarvitaan myös korkeakoulujen rahoittamisessa, jotta meillä riittää osaajia, työllisyyttä ja hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Koska teknisten yliopistojen aloituspaikkoja on lisätty, tarvittaisiin pelkästään teknisille yliopistoille ensi vuodeksi 5 miljoonaa euroa laadukkaan koulutuksen takaamiseksi ja ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen tason nostoon 3–6 miljoonaa euroa. Tekniikan alan ammatillisen koulutuksen pysyvä lisärahoitustarve on 30 miljoonaa euroa vuodessa.
Valtiovarainministeriö esittää ensi vuodelle kaikille korkeakouluille yhteensä 15 miljoonan euron menolisäystä. Se on hyvä alku mutta kaukana hallitusohjelmassa luvatusta 60 miljoonan euron lisäyksestä vuodelle 2020.
Hallituksen tulevaisuusinvestoinnit ovat kirjaimellisesti – tulevaisuudessa.
viestintäpäällikkö
