Logistiikan kustannuksia alennettava

​Logistiikan alati nousevat kustannukset syövät Suomessa toimivan teollisuuden kilpailukykyä. Kustannuskehitys on käännettävä laskuun. Tulevan hallituksen tulee laatia kustannusten alentamiseksi selkeä ohjelma.

Kustannusten noususta huomattava osa johtuu hallinnollisista päätöksistä. Valitettavana esimerkkinä tästä on vuoden alussa voimaan tullut rikkidirektiivi.  Se aiheuttaa teollisuudelle vuositasolla satojen miljoonien lisäkustannukset.

Nykyisessä globaalissa kilpailutilanteessa kasvaneita kustannuksia ei ole mahdollista siirtää tuotteiden hintoihin, vaan ne on kompensoitava joko toimintaa tehostamalla tai kannattavuudesta tinkimällä. Globaaleilla markkinoilla toimittaessa esimerkiksi päästövaatimusten tulisi merenkulussa olla samat ympäri maailman. Alueelliset säännöt aiheuttavat näillä toimiville yrityksille lisäkustannuksen, jota muualla toimivilla kilpailijoilla ei ole. Samalla ne poikkeavia teknisiä ratkaisuja vaativina heikentävät kilpailua logistiikkapalvelujen tarjonnassa.

Suomi on käytännössä kaukana markkinoista oleva saari

Kustannuksia alentavia keinoja voisivat olla väylämaksun poistaminen kokonaan sekä dieselveron palautus tavaraliikenteelle. Jäänmurron kustannuksia voidaan alentaa kilpailuttamalla jäänmurtajien operointi. Jäänmurtajia uusittaessa on Suomen merialueilla oltava kaikissa jääolosuhteissa tehokkaaseen toimintaan pystyviä perinteisiä jäänmurtajia.

Suomi on käytännössä kaukana markkinoista oleva saari. Täällä toimivat yritykset lähtevät kilpailuun jo alussa takamatkalta verrattuna lähellä markkinoita sijaitseviin kilpailijoihin. 

- Mitä kauempana markkinoista olet, sitä enemmän kustannuslisää maksat. Kustannusrasitus on lisäksi kahdenkertainen, koska erityisesti merenkulun kasvaneet kustannukset rasittavat viennin ohella yrityksille elintärkeää raaka-aineiden tuontia.

Toivottavasti ei käy niin, että globaalissa kilpailussa toimiva teollisuus joutuu kattamaan logistiikan kasvavat kustannukset omasta katteestaan. Tästä seuraa kannattavuuden heikkeneminen ja pahimmassa tapauksessa tuotannon siirtyminen kustannuksiltaan edullisemmille alueille. Tätä ei varmaankaan kukaan toivo.

Korjausvelka kasvanut

Suomessa toimivien yritysten kilpailukyvylle tärkeän maan sisäisen liikenneverkon kunto on rapistunut jo vuosien ajan. Verkoston kunnon on vastattava yritysten tarpeita esimerkiksi kantavuuden suhteen. Suomen tieverkosto on jo vuosia jäänyt vaille sen toimivuuden turvaamisen kannalta tärkeää kunnossapitoa. Korjausvelkaa on kertynyt yli 2 miljardia euroa. Verkoston kunnossapitoon ja korjauksiin on löydettävä nykyistä enemmän rahaa ilman, että käyttäjien kustannusrasitus kasvaa.

Suomi sijaitsee pitkien kuljetusmatkojen päässä asiakkaista ja raaka-aineiden toimittajista. Tuotteemme ovat tältä kannalta katsottuna asiakkaalle kalliimpia kuin kilpailijoidemme. Meidän olisi käytettävä kaikki omissa käsissämme olevat keinot, jotta voimme kuroa umpeen tätä muiden maiden jo lähtökohtaisesti saavuttamaa logistista kilpailuetua.

Matti Spolander
Asiantuntija
Teknologiateollisuus ry