Loska ja lakkoilu – niistä Suomi tunnetaan
Vuosittain järjestettävä kasvuyritystapahtuma Slush (=loska) on nostanut positiivista Suomi-kuvaa maailmalla. Tapahtuma houkuttelee tuhansittain potentiaalisia sijoittajia Suomeen. Sen ympärille onkin muodostunut hurmos, jossa kaikki haluavat olla mukana.
Vaikka Suomea markkinoidaan houkuttelevana sijoituskohteena, todellisuudessa maamme ei ole houkutellut sijoittajia ja ulkomaista pääomaa keskeisten kilpailijamaiden tapaan. Slush yksin ei pysty tätä tietenkään tekemään. Tarvitaan poliittisia päätöksiä tukemaan rakennemuutosta ja maassamme toimivien yritysten toimintaedellytyksiä, jotta Suomesta saadaan kansainvälisesti houkutteleva sijoituskohde.
Miksi Suomi ei kelpaa sijoittajille?
Sijoittajat mainitsevat työmarkkinahäiriömme osasyyksi sille, ettei Suomi sijoituskohteena pärjää.
Laittomista lakoista aiheutuu vuosittain merkittäviä vahinkoja.
Lakkoherkkyys ei tietenkään ole ainoa syy houkuttelemattomuudelle. Muita tärkeitä rakenteellisia uudistuskohteita ovat mm. yritysten kaksinkertaisen verotuksen ja yrittäjyyden esteiden poistaminen sekä julkisen sektorin tehostaminen. Suomen talouskasvulle on elintärkeää, että vientiteollisuus saadaan kasvamaan ja voimaan hyvin. Tämä ei onnistu, ellemme saa houkuteltua maahamme ulkomaisia sijoituksia kotimaisten lisäksi.
Laittomat lakot ovat jälleen otsikoissa. Viimeisin episodi nähtiin helmikuussa, kun keskusjärjestöt eivät päässeet työrauhajärjestelmän uudistamisesta sopuun. Keskeisessä roolissa oli laittomien lakkojen vähentäminen ja niitä koskevan seuraamusjärjestelmän uudistaminen.
Työrauhaa koskeva lainsäädäntö on vuodelta 1946. Se on auttamattomasti vanhentunut – muutosta siis tarvitaan. Sitä ei kuitenkaan tapahdu, jos julkinen paine muutokselle ei ole riittävä. Olisi luonnollista, että lakia noudatetaan ja laittomuuksista aiheutuneet vahingot korvataan. Vaadimmehan näitä muissakin asioissa. Ennen kaikkea pitää tunnistaa, minkälaisia vahinkoja nykyinen työrauhajärjestelmä viime kädessä aiheuttaa maamme yrityksille, yhteiskunnalle ja sitä kautta kaikille meille.
Lakko-oikeus ei ole vaarassa
Viimeisten vuosien aikana lakkoja on ollut satoja, ja lähes kaikki niistä ovat olleet laittomia. Vertauksena mainittakoon esimerkiksi Ruotsi, jossa laittomia lakkoja ei ole vastaavana aikana ollut juuri lainkaan. Laittomista lakoista aiheutuu vuosittain merkittäviä vahinkoja. Seuraamukset ammattiliitoille ovat olemattomia verrattuna aiheutuneeseen vahinkoon: miljoonavahingot aiheuttaneesta laittomasta lakosta voidaan nykyisin tuomita enintään noin 30 000 euron hyvitys. Pelote ei ole riittävä. Vuonna 2013 ammattiliitot tuomittiin maksamaan yhteensä noin puolen miljoonan euron hyvitykset laittomista lakoista, joista vahingot olivat arviolta noin 12 miljoonaa euroa.
Jotta lakkoherkkyydestä ja lakkoilun rajoittamisesta voitaisiin aidosti keskustella asian vaatimalla tavalla, tulisi kaikkien tunnistaa laittoman ja laillisen lakon ero. Ay-liike korostaa lakko-oikeuden säilyttämistä sellaisenaan. Työnantajien tavoitteena ei ole rajoittaa laillista lakko-oikeutta, vaan karsia laittomat lakot pois.
Laillinen lakko on työntekijäpuolen suorittama työtaistelutoimenpide, joka voidaan toteuttaa, kun alalla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta. Lakkoilu sopimuksettoman tilan aikana on sallittua. Lakko on laiton silloin, kun se järjestetään työehtosopimuksen voimassaoloaikana ja se kohdistuu työehtosopimuksen säännöksiin, kuten työnantajan oikeuteen ottaa ja erottaa työntekijöitä.
Laittomat lakot kuriin
Maassamme ei ole laitonta lakko-oikeutta. Tällaisten lakkojen yhteydessä on aina kyse laittomasta toiminnasta. Laittomien lakkojen uhka ja toteutus on yksi käytetyimmistä ay-liikkeen painostuskeinoista, mistä johtunee sen haluttomuus sopimusteitse muuttaa niistä aiheutuvia seurauksia.
Suomi on jo vuosia sijoittunut kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa kärkipäähän. Heikoin osio Suomelle on ollut työmarkkinoiden toimivuuteen liittyvät kilpailukykytekijät. Niissä Suomi on aivan viimeisimpien joukossa. Työmarkkinoiden jäykkyydet estävät investointeja ja työllistymistä.
Aivan viime aikoina ovat laittomat lakot siirtyneet uudelle tasolle, kun norjalaisia neuvotteluja painostettiin suomalaisin lakoin. Tilanne on kestämätön ja menossa huonompaan suuntaan.
Työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää on yritetty uudistaa jo lähes 20 vuotta. Ilman tuloksia. Ehkä valtiovallan tulisi jo tarttua toimeen, kun työmarkkinoiden neuvottelukumppanit eivät siihen pysty. Työpaikat ja työllistyminen kaipaavat tukijaa. Myös hyvinvointivaltion rahoituspohja kaipaa vahvistusta.
Haluammeko tosiaan pilata innovatiivisen kasvuyrittäjäkansan maineen ja profiloitua lakkoilijoiksi, jotka kampittavat tänne kovalla työllä hankittuja yrityksiä laittomalla toiminnalla? Veikkaanpa, että emme. On uudistumisen aika.
Tomi Haapman
Asiantuntija, lakimies
Teknologiateollisuus ry
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Maaseudun Tulevaisuudessa
