Matala TES-korotus mahdollistanut yrityksille oman palkkapolitiikan

Teknologiateollisuuden palkankorotuskyselyn ja palkkatilastojen tuloksista havaitaan selkeästi, että yritykset ovat matalien TES-korotusten aikana noudattaneet aiempaa laajemmin omaa palkkapolitiikkaansa.

Vuoden 2014 palkkatilastoista voi havaita, että palkat nousivat teknologiateollisuudessa identtisillä henkilöillä (=henkilöitä, jotka ovat mukana tilastossa molemmilla tarkasteluajankohdilla) yhteensä 1,7–2,3 prosenttia vuoden 2013 lopusta vuoden 2014 loppuun yleiskorotuksen ollessa 0,5 % - 0,8 prosenttia. Yritys- ja yksilökohtaisia palkankorotuksia on siis jaettu keskimäärin reilu prosentti yleiskorotuksen päälle. Yritys- ja yksilökohtaiset korotukset ovat melko korkeita yleiskorotukseen verrattuna ja selvä osoitus siitä, että ne yritykset, joilla on ollut mahdollisuuksia palkita työntekijöitä, ovat sen myös tehneet matalasta yleiskorotuksesta ja vaikeasta taloustilanteesta huolimatta.

Keväällä 2015 Teknologiateollisuus ry:n jäsenille tehdyn palkankorotuskyselyn tulosten perusteella voi ennakoida, että yrityskohtaiset palkkaratkaisut tulevat edelleen yleistymään viime vuodesta. Yrityskohtainen ratkaisu voi tarkoittaa yhdessä henkilöstön kanssa sovittua palkankorotusmallia tai yrityksen itse päättämää mallia. Yritys voi yksipuolisesti päättää yleiskorotuserän aikaistamisesta tai sitä suuremman korotuksen jakamisesta koko henkilöstölle tai osalle henkilöstöä. Jos palkankorotusta on tarve pienentää tai sen ajankohtaa myöhentää TES:sen määräämästä ajankohdasta, tulee asiasta sopia yhdessä henkilöstön kanssa.

Yrityksen tilanne käydään läpi keskusteluissa

Muuten palkankorotuskyselyn tulokset ovat pitkälle samankaltaisia kuin vuotta aiemmin. Teollisuudessa noin kolmasosa henkilöstöstä oli yrityskohtaisen palkkaratkaisun piirissä, tietotekniikka-alalla lähes puolet ja suunnittelu- ja konsulttialalla vajaa viidennes.

Yrityksissä käydään nykyisin hyvin laajasti keskustelua yrityksen talous-, tilauskanta- ja työllisyyskehityksestä. Yritysten tilanteen läpikäynti henkilöstön kanssa on lisääntynyt ilahduttavasti vuosien aikana, ja nykyään jo noin 90 % teknologiateollisuuden henkilöstöstä on tietoinen yrityksen talous-, tilauskanta- ja työllisyyskehityksestä. Yhteinen tilannekuva yrityksen tilanteesta luo hyvän pohjan paikallisen sopimisen kulttuurin juurtumiselle yrityksiin.

Yrityksissä kyllä korotetaan palkkoja vaikka TES ei siihen pakottaisikaan

Palkkatilaston ja palkankorotuskyselyn tulosten perusteella näyttää siis vahvasti siltä, että yrityksissä on halua palkita osaavaa porukkaa myös laihoina aikoina, kunhan yleiskorotus ei syö koko yrityksen palkankorotusvaraa. Matala TES-taso ei tuo myöskään ylimääräistä rasitetta kannattavuuden kanssa kamppaileville yrityksille. Olisi siis järkevää luopua jatkossa kokonaan työehtosopimusperusteisista palkankorotuksista, tai jos se koetaan mahdottomaksi, niin ainakin pitää ne hyvin matalina ja luottaa siihen, että kannattavat yritykset kyllä palkitsevat työntekijänsä.

Yritykset tietävät itse parhaiten, miten juuri heidän kannattaa hoitaa palkkapolitiikkaansa ja siksi palkankorotusten toteutustavasta, ajankohdasta ja suuruudesta tulisi päättää ensisijaisesti yrityksen ja sen henkilöstön kesken, eikä Etelärannan ja Hakaniemen kesken. Meillä on nyt viime vuosilta selvää näyttöä siitä, että yrityksissä kyllä korotetaan palkkoja, vaikka TES ei siihen pakottaisikaan, joten pelkän uskon varaan asiassa ei tarvitse enää jättäytyä.

Työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden palkankorotuksen suuruudesta neuvotellaan keskusjärjestötasolla kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Kolmannen vuoden korotusten suuruus jätettiin avoimeksi mm. siitä syystä, että haluttiin nähdä, miten Suomen talous kehittyy sopimuksen kahden ensimmäisen vuoden aikana. Nyt tiedämme, että vuonna 2013 bkt laski 1,3 % ja vuonna 2014 0,1 %. Vuodelle 2015 ennakoidaan muutaman kymmenyksen kasvua. Samaan aikaan kustannuskilpailukykymme ei ole juuri parantunut heikon tuottavuuskehityksen takia. Näistä syistä ainoa oikea ratkaisu alkukesän neuvotteluissa olisi pidättäytyä kokonaan tekemästä työehtosopimusperusteisia palkankorotuksia.

Petteri Rautaporras
Ekonomisti
Kevään 2015 palkankorotuskyselyn tulokset >>