Matkalla kohti digitaalista terveyttä
Nykykehitys ei voi jatkua. Kun lähettää sähköpostia, surffaa netissä, mahdollisesti jopa kun puhuu puhelimessa, niin seuraavassa käänteessä erilaisilta palveluntarjoajilta alkaa tulla viestejä, jotka läheisesti liittyvät ko. tekemisiin verkossa. Saamme tiedotteita tiedotteiden perään. Poistopyynnöt jakelulistoilta eivät johda mihinkään, vaan samojen saastetiedotteiden tulo vain jatkuu.
Big datan hyödyntäminen ei saa, eikä voi olla tätä. Kukaan ei saa käyttää hyväksi kenenkään henkilökohtaisia tietoja tai verkkokäyttäytymiseen liittyvää tietoa ilman, että kyseiseltä henkilöltä on lupa siihen. Tätä lupaa ei saa piilottaa hehtaarin pituisten ja pienellä präntättyjen sovellusten käyttöehtojen uumeniin. Tarvitsemme jyrkkää muutosta kohti parempaa tietoturvaa verkossa sekä yksilökeskeistä oman datan hallintaa.
Aivan viime vuodet ovat olleet Suomen terveysalan kehityksen kannalta positiivisia. Huolimatta SOTE-sopasta, jota on poliitikkojen ja kuntajohtajien toimesta keitelty, ovat ministeriöiden virkamiehet ja terveysalan eri vauhdittajaorganisaatiot tehneet kovasti työtä, joka on konkreettisesti edistänyt yhteistä visiota siitä, mihin suuntaan Suomen terveysalaa tulee kehittää.
Kansalaisella tulee olla kyky ja mahdollisuudet itse hallita omia tietojaan
Vasta valmistuneet SOTE-tieto hyötykäyttöön 2020, Genomi- ja Terveysalan kasvustrategiat sekä MyData-selvitysraportti ovat kaikki erinomaisia dokumentteja. SOTE-tieto hyötykäyttöön 2020 on laaja-alaisesti luotu katsaus koko terveysalaan. Strategiassa on kuvattu tahtotilaa kansalaisen, ammattilaisen sekä terveyspalvelujärjestelmän kannalta.
Kansalaisella tulee olla kyky ja mahdollisuudet itse hallita omia tietojaan ja omaa elämäänsä sekä vapaus valita. Sähköiset tietoturvallisesti toteutetut palvelut ovat osa kyvykkäiden ammattilaisten työtä. Hyvin toimivat tietojärjestelmät ovat yhteensopivia ja tuottavat kerätystä asiakas- ja prosessidatasta tietoa niin kansalaisten elämänhallinnan kuin ammattilaistenkin työn tueksi ja tehostamiseksi. Palvelujärjestelmät vuorostaan kykenevät allokoimaan rajalliset resurssinsa juuri oikeaan käyttöön, oikea-aikaisesti ja oikealla tiedolla varustettuna.
Tahtotilat on nyt hyvin kuvattu, joten homma on tekemistä vaille valmis. Tarvittavat tekemisetkin on pitkälti identifioitu. Niitä ovat mm. palveluiden ja organisaatioiden kehittäminen strategian antamien suuntaviivojen mukaisesti, avoimien rajapintojen, semantiikan ja standardien kehittäminen, tietoturvaratkaisut, innovaatioekosysteemien ja yhteistyöalustojen pystyttäminen, mobiiliteknologiaa ja pilvipalveluja hyödyntävien kokeilujen salliminen sekä varautuminena systemaattiseen ja jatkuvaan kehitystyöhön lean-oppien mukaisesti.
Sujuvaa palvelua
Seuraavassa pieni esimerkki kirjoittajan omasta elämästä osoituksena siitä, että olemme jo hyvää vauhtia tekemässä oikeita asioita:
Olipa ilo piipahtaa yli 50-vuotiaiden kausitarkastuksessa. Ystävällinen asiakaspalvelija soitti ja tiedusteli sopivaa labra- ja terveydenhoitajan tapaamisaikaa. Ajat varattiin kalenteriin ja vielä tekstiviestillä sain vahvistukset. Vastaanottopäivinä ilmoittautuminen tapahtui vastaamalla 30 minuuttia ennen vastaanottoaikaa tulleeseen tekstiviestiin. Labratulosten valmistumisesta tuli tieto tekstiviestillä, ja tuloksia pääsi katsomaan Oma terveys -palvelussa. Missään ei tarvinnut odotella turhaan. Labrasta olin ulkona viidessä minuutissa ja terveydenhoitaja auttoi pohtimaan, kuinka voisin ruokavaliolla parantaa ensimmäistä kertaa hieman heikentyneitä kolesteroliarvoja. Sovittiin tilannetsekkaus puolen vuoden päähän. Lähdin iloisena ja terveystavoitteista motivoituneena takaisin töihin.
Tulevaisuudessa voin toivottavasti seurata kehitystä esim. apteekista tai terveyskioskista ostettavan pikatestin avulla ja jos kaikki menee hyvin, ei seurantakäyntiä labrassa ja terveydenhoitajan luona tarvita. Tiedot tallentuvat tietysti automaattisesti Oma terveys -palveluuni.
