Merituulivoima nytkähti liikkeelle
Ensimmäisen varsinaisen merituulivoimapuiston rakentaminen on saatu liikkeelle Suomessa. Porin Tahkoluodon edustalle on nousemassa 10 voimalan puisto. Parhaillaan rakennetaan puiston infrastruktuuria ja itse voimalat pystytetään kesällä 2017.
Miksi sitten tuulivoimapuisto rakennetaan merelle? Eikö maalle olisi halvempaa rakentaa? Vastaus on kyllä, mantereelle on selvästi halvempaa rakentaa. Mutta maailmanlaajuisessa mittakaavassa merituulivoimapuistojen rakentaminen on kasvussa. Syitä tähän on monia. Tuuliolosuhteet ovat merellä paremmat. Isoja voimalaitoskomponentteja on helpompaa saada paikalle laivalla kuin kuorma-autolla pikkuteitä pitkin. Lisäksi tuulivoimalat halutaan pois ihmisten näkö- ja kuuloetäisyydestä. Euroopassa on jo monissa paikoissa pulaa hyvistä maatuulivoimaloiden paikoista.
Merelle rakentaminen tuo kuitenkin roppakaupalla uusia haasteita, mm. aallot, kosteus, meriveden suolapitoisuus jne. Suomen aluevesillä ovat lisähaasteena jäätyvät meret ja jääkuormat. Näihin uusiin haasteisiin löytyy ratkaisuja meriteollisuudesta. Suomella on pitkät perinteet laivojen ja off shore -ratkaisujen valmistajana. Porissa toimiva Technip toimittaakin Tahkoluodon voimalaitoksiin kasuunit, jotka upotetaan merenpohjaan ja joiden päälle itse turbiinit pystytetään.
Meriklusterille lisää töitä
Merituulivoimalan rakentamisessa pitää tietenkin huomioida meren syvyys ja merenpohjan muoto. Sama teknologia ei sovellu kaikkialle. Tahkoluodon merituulivoimapuisto rakennetaan suhteellisen matalaan veteen verrattuna esim. Englannin edustalle rakennettaviin puistoihin. Syvimpiin kohtiin suunnitellaan kelluvia tuulivoimaloita, jotka on ankkuroitu pohjaan. Ratkaisuja tähän haetaan kaasu ja öljyteollisuuden off shore -osaamisesta. Itse tuuliturbiiniteollisuuteen suomalainen teollisuus ei valitettavasti ole päässyt mukaan, hyvistä yrityksistä huolimatta. Tarjoavatko merelle rakennettavat tuulipuistot toisen mahdollisuuden suomalaiselle teollisuudelle, tällä kertaa off shore -teollisuudelle? Kannustaisin meriklusteria katsomaan myös tämän kortin.
Lopuksi haluan heittää oman lusikkani soppaan ajankohtaisessa energiakeskustelussa: Somessa ja mediassa nostetaan usein yksi energiateknologia pöydälle, esim. aurinko-, tuuli- tai biovoima, ja ryhdytään väittelemään puolesta ja vastaan. Ainoa varma asia kuitenkin lienee, että energiasektorilla tulemme näkemään suuria muutoksia. Millään yksittäisellä teknologialla ei ratkaista kaikkia tulevaisuuden ongelmia. Tulevaisuuden energiaverkoissa tulemme näkemään paljon uusia energiatuotantomuotoja, sekä pieniä että suuria.
Energiasektorin murros mahdollistaa ketterät kokeilut
Uudet energiantuotantomuodot tuovat haasteita verkon hallintaan. Uudessa ympäristössä kysyntäjouston merkitys kasvaa entisestään. Kysyntäjoustoon osallistuvat tulevaisuudessa ihan kaikki, sinä mukaan lukien. Kysyntäjousto ei tarkoita kuitenkaan sitä, että kuluttajat seuraavat sähkönhintaa puhelimella ja sytyttävät tai sammuttavat esim. lamppuja kotona. Tulevaisuudessa kotitalouskoneet keskustelevat keskenään (Internet Of Thingsin [IOT] myötä) ja optimoivat kulutusta automaattisesti.
Suomi ei ole kuitenkaan yksin näiden haasteiden edessä. Samojen haasteiden kanssa painii koko muu maailma. Tässä energiasektorin murrosvaiheessa Suomella olisi hyvät mahdollisuudet hakea ratkaisuja nopeilla ja ketterillä kokeiluilla perinteiset teknologiset rajat ylittäen. Samalla luotaisiin kotimaisille yrityksille kasvumahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla.
Suurin odotuksin kohti tulevaisuutta,
