Metallien haitallisuuden arvioinnissa parannettavaa
EU:n kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevassa CLP-asetuksessa (Classification, Labelling and Packaging of substances and mixtures), säädetään niistä kriteereistä, joiden perusteella aine tai seos luokitellaan vaaralliseksi. Kiinteille metalliseoksille ollaan asettamassa uusia tiukempia vaarallisuusluokituksia, jotka perustuvat yhden materiaalissa mukana olevan aineen pitoisuuteen ja vaarallisuusluokitukseen.
Yksittäisen aineen pitoisuus ei kuitenkaan kuvaa metallin vaarallisuutta oikealla tavalla. Esimerkiksi messinki sisältää pienen määrän vaaralliseksi luokiteltua lyijyä. Messingin vaarallisuuden määrittämisen perusteena tulisi olla lyijyn liukoisuus messingistä, ja siten ihmisten todellinen altistuminen lyijylle. Samoin ruostumaton teräs sisältää vaaralliseksi luokiteltua nikkeliä. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, ettei nikkeli liukene ruostumattomasta teräksestä.
CLP-luokittelu rajoittaa aineiden käyttöä kuluttajatuotteissa ja mm. julkisissa hankinnoissa ympäristömerkkien myöntämiskriteerien kautta. CLP-luokitukset vaikuttavat myös jätelainsäädännössä tiukentavasti. Lisäksi EU:n REACH-kemikaaliasetuksen erityistä huolta aiheuttavien aineiden määrittäminen perustuu CLP:hen.
Kiertotalous on pitkällä metalliteollisuudessa.
Kierrätyksellä on pitkät perinteet metalliteollisuudessa: metalleja on kierrätetty ja kierrätetään nykyäänkin enemmän kuin muita materiaaleja. Kiertoromun käyttö vähentää primääristen raaka-aineiden tarvetta, valmistuksen energian tarvetta, päästöjä ja jätteitä.
Esimerkiksi ruostumattoman teräksen valmistus perustuu EU:ssa kierrätysmateriaaliin, ja kaikesta jo louhitusta kuparista 75 % on vielä käytössä ja kierrossa. Kierrätetystä raaka-aineesta valmistetun metallin energiakulutus primäärisestä raaka-aineesta valmistettuun metalliin verrattuna on alumiinilla 5 %, kuparilla 15 % ja teräksellä 44 %.
EU:n kiertotalouspaketissa halutaan edistää materiaalivirtojen kiertoa. Myös metalliseosten haitallisuus on arvioitava todellisten riskien pohjalta, jotta ne kiertävät myös jatkossa ongelmitta.
Hannele Tonteri
asiantuntija
Teknologiateollisuus ry
