Mistä tuottavuutta?
Yhteiskuntasopimusneuvottelujen keskeinen teema oli tuottavuuden lisääminen viidellä prosentilla. Neuvottelut kaatuivat eri osapuolten näkemyseroihin ja yhteisten keinojen löytämiseen. Pyrin tässä tuomaan näkökannan kansantalouden, yritysten ja yksilöiden osalta, miten tuottavuutta saadaan lisää.
Kansantalouden näkökulmasta Suomen bruttokansantuote on ollut negatiivinen jo useamman vuoden. BKT-ennuste tälle ja tulevalle vuodelle on lähes nolla. BKT-kehityksessä olemme länsimaista heikoin. Teollisuus ja talous eivät kykene kattamaan julkisen talouden kustannuksia.
BKT:n kasvu riippuu työn tuottavuuden kasvusta ja työn määrän kasvusta. Tosiasia on, että Suomessa työn määrä on jo supistunut pitkään. Samaan aikaan työn tuottavuus on heikentynyt. Yhtälö on vaikea. Meidän joko lisättävä työn määrää tai saatava tuottavuus voimakkaaseen kasvuun.
Tuottavuuden kasvu mahdollistaa talouskasvun. Suomessa tuottavuuden kasvu on ollut muutaman toimialan kehityksen varassa. Teollisuuden rakennemuutoksessa hyvin tuottavaa työtä on siirtynyt pois Suomesta, mikä on edelleen heikentänyt tuottavuuden kokonaiskehitystä. Toki tilalle syntyy uutta teollisuutta, mutta se vie aikansa ennen kuin siinä päästään samaan tuottavuuteen kuin aiemmin. Valopilkkuna kehitykselle on ollut ICT-sektori.
Tosiasia on, että Suomessa työn määrä on jo supistunut pitkään
Teknologian kehitys luo tuottavuuden kasvun. Siis teknologian kehitys syntyy tiedosta, ideoista ja osaamisesta. Tuottavuutta mitataan tuotos/panossuhteella. Tuottavuus on nimenomaan teknologista kehitystä kuvaava tunnusluku. Tuotantopanokset ovat työ, pääoma ja raaka-aineet. Tuotos on tavaroita ja palveluja. Globaalissa rakennemuutoksessa meidän on tehtävä valintoja, jolla määräämme kansantalouden suunnan. Tuotteiden suhteellisten hintojen ovat oltava kilpailukykyisiä eli meidän hintatasomme ja kustannustasomme määrittää kansainväliset markkinat.
Kuten totesin, teknologian kehitys on talouskasvun lähde. Keskeinen kysymys on, miten saamme panoksemme mahdollisimman tuottavaan käyttöön. Työn määrää ja työn tuottavuutta on lisättävä. Raaka-aineita ja pääomia on käytettävä tehokkaammin. Teknologinen kehitys voi syntyä ainakin parantamalla tuotantokoneiston kykyä tuottaa nopeammin, laadukkaammin ja tehokkaammin. Meillä on pakottava tarve investoida moderniin teknologiaan. Investoinnit ovat olleet jo pitkään hyvin alhaisella tasolla. Investointilama on syönyt Suomen teollisuuden maksimituotantokapasiteetista jo 20 %. Esimerkiksi työstökoneinvestoinnit olivat viime vuonna vain 1/3 osan vuoden 2008 tasosta.
Robotisaatiolla lisää jalostavaa työtä
Väitöstyössäni seurasin 14 konepajan tuotantoautomaatioinvestointien vaikutusta yrityksen tai tuotantoyksikön tuottavuuden kehittymiseen noin 15-vuoden ajan. Tuotantoautomaatioinvestointi nosti tuottavuutta välittömästi keskimäärin 33 %. Mutta eräillä yrityksillä erilaiset kehitystoimet 15-vuoden ajanjaksolla nostivat tuottavuutta edelleen jopa kaksin–kolminkertaiseksi tähän tuottavuushyppyyn nähden. Tuotantoyksiköissä tämä tarkoitti jatkuvan parantamisen järjestelmien käyttöä, jossa työntekijät kehittävät omaa työtänsä tai työpistettä. Toisaalta näissä yksiköissä otettiin käyttöön LEAN-tuotantofilosofiaa, parannettiin ergonomiaa, työturvallisuutta, työnkulkua ja yksikön tuotannon logistiikkaa. Robotiikalla ja joustavalla tuotantoautomaatiolla pyritään minimoimaan jalostamatonta työtä. Suomessa työntekijällä on käytössään vuodessa noin 1600 tuntia. Robotisoimalla jalostavan työn aika voidaan kaksin–kolminkertaistaa.
Voiko henkilön suorittamaa työtä tehostaa eli tuottavuutta parantaa? Eräs helpoimmista ja tehokkaimmista kehityskohteista on kokoonpanotyö. Meillä on runsaasti osaamista tältä alueelta perintönä kännykän valmistuksesta. Hyvänä esimerkkinä meillä on maailman luokan autonvalmistusta, dieselmoottorien-, traktorien- ja metsäkoneiden valmistusta.
Tulevalta hallitukselta edellytetään rohkeita päätöksiä ja johtajuutta. Miten saamme yritysten investoinnit liikkeelle? Mitkä ovat ne toimialat ja kehityspanokset, johon suunnataan mm. Tekes-rahaa? Miten saamme työn määrä lisääntymän kansantalouden tasolla eli työttömät työllistettyä? Tarvitaanko yli toimialojen kansallinen tuottavuuden kehitysohjelma, jossa otetaan käyttöön vanhat hyviksi koetut jatkuvan parantamiset tekniikat, LEAN ja työn hyvinvoinnin parantaminen?
Veli Matti Kuisma, TkT, johtava asiantuntija
