akseli_koskela-3hires.jpg

Montako nollaa on biljoonassa? – Eli mitä Suomi saa EU:n megapaketista

|
Akseli Koskela

Euroopan komissio julkaisi tänään odotetun kolmen ohjelman paketin eli monivuotisen rahoituskehysesityksen, siihen sidotun koronaelvytyspaketin sekä uudistetun työohjelman, jota voisi kuvailla eurooppalaiseksi ”hallitusohjelmaksi”. Tätä satasivuista kokonaisuutta voidaan kuvailla kolmella keskeisellä käsitteellä: resilienssi, Green Deal ja digitalisaatio. Kaksi eurooppalaista elinkeinopolitiikan kärkeä on nyt muuttunut kolmeksi ja ne ovat myös suomalaisen teknologiateollisuuden vahvaa osaamista.

Elinkeinoelämä on kaivannut uusia elvytystoimia ja uudistavaa EU-budjettia koko kevään. 2,05 biljoonaa euroa on rahasumma, joka jakaantuu suoriin avustuksiin ja lainaperustaiseen rahoitukseen. Niin kutsutut Frugal four -maat eli Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta saivat myönnytyksiä juuri tämän jälkimmäisen myöntöperusteen osalta. Mitä Suomi saa?

Suomalainen terveysalan ekosysteemi on elinvoimainen esimerkki laajempaankin skaalaamiseen.

Ainakin mahdollisuuksia. Komissio peräänkuuluttaa keinoja nostaa maanosan resilienssiä. Tämä merkitsee kriisivalmiutta, huoltovarmuutta ja autonomisuutta ajamatta suurta markkina-aluettamme protektionistisiin keinoihin. Huoltovarmuusratkaisut ovat kasvavissa määrin riippuvaisia digitaalisista palveluista sekä arvoketjun alkupäässä kriittisistä raaka-aineista.

Resilienssi on muutakin. Se on monipuolista terveysteknologiaa. Komission DG Grown uusi pääjohtaja Kerstin Jorna muistutti alkuviikosta, että esimerkkinä sisämarkkinoiden resilienssistä meidän tulee käydä läpi laboratorioiden toimivuus Euroopassa. Suomalainen terveysalan ekosysteemi on mielestäni elinvoimainen esimerkki laajempaankin skaalaamiseen. Toisiolain avulla pystymme muun muassa hyödyntämään hyödyllisen terveysdatan käyttöä tuotteiden ja palveluiden jatkokehityksessä.

Komissio on esityksessään tasapainoillut eri vaihtoehtojen välillä, jokaiselle jotakin.

Isojen jäsenmaiden linjat ovat tulleet selviksi viime aikoina. Saksa lähestyi Ranskaa ajattelussaan eurooppalaisesta yhteisvastuusta. Komissio on esityksessään tasapainoillut eri vaihtoehtojen välillä, jokaiselle jotakin. Vaihtoehdoissa esitetään muun muassa Euroopan parlamentin ajamaa verotusoikeutta (digivero, muovivero ja hiilen kompensaatiomaksut). Hyvänä uutisena Horisontti Eurooppa ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmien potit kasvavat, kuten olemme voimakkaasti ajaneet.

Toipumisen kokonaisuutta aletaan ohjata eurooppalaisen ohjausjakson avulla ja oikeusvaltioperiaatteeseen ei puututa, toisin kuin Suomi EU-puheenjohtajakaudellaan vahvasti rummutti. Entisenä ohjausjaksoa seuranneena virkamiehenä voin kuitenkin aavistella, että Rule of Law löytää itsensä ohjausjakson raporteista tulevina vuosina.

Analyysi ja keskustelu tästä paketista jatkuu tulevina päivinä.

Lisätiedot:

EU-vaikuttamisen asiantuntija Akseli Koskela, puh: 044 277 1780, akseli.koskela@teknologiateollisuus.fi, twitter: @ak5eli