Oleta, että muilla on hyvät aikeet

Joulua odotellessa hyvä lämmin hellä on mieli jokaisen. Arkiset sanaharkat unohtuvat, ja huomaamme, kuinka tärkeitä ihmisiä läheisemme ovatkaan. Mietimme millaisilla sanoilla, teoilla tai lahjoilla voisimme arvostuksemme osoittaa. Antamisen ilo kuuluu jouluun.

Oleta, että muilla on hyvät aikomukset. Tämä oli yksi Risto Siilasmaan tärkeistä säännöistä, joiden avulla Nokian johto navigoi yrityksen myrskyn silmästä uuteen suuntaan. Toisin ajattelevaa kannattaa kuunnella ja yrittää ymmärtää, kun olettaa, että hänen aikomuksensa on hyvä. Näin syntyy luottamus. Näin voi myös oppia ja oivaltaa jotain uutta.

Toinen Siilasmaan tärkeä sääntö elää Teknologiateollisuudessa vahvana: tehtävämme on ajaa Suomen pitkäaikaista etua. Ei siis pelkästään teknologiayritysten vaan koko Suomen. Tämä ajattelu on voimissaan ja ohjaa päivittäin kannanmuodostustamme ja päätöksiämme. Työ saa syvän merkityksen, kun sen tekemistä ohjaa näin tärkeä periaate.

Entä jos aina olettaisimme, että myös toisin ajattelevilla osapuolilla on hyvät aikomukset? Neuvottelujen vastapuolella? Toisen puolueen edustajalla? Ammattiliitolla? Työnantajalla? Oppositiolla? Hallituksella? Eivätkö hekin kaikki aja hyvin aikomuksin Suomen etua?

Toisin ajattelevaa kannattaa kuunnella ja yrittää ymmärtää, kun olettaa, että hänen aikomuksensa on hyvä. Näin syntyy luottamus.

Joku vääräleuka varmaan jo keksi, että hallituksella on työllisyyden parantamisessa hyvät aikomukset, ja piste. Sarkasmi sikseen, ehkä meidän on sittenkin myönnettävä ja ymmärrettävä, että hallituksen tehtävä ei ole helppo. Mutta tehtävän vaikeus älköön olko veruke lykätä toimia: hyvät aikomukset eivät ole hyviä kovin kauaa, ja työllisyystoimien parasta ennen -päivä on jo nyt.

Kukapa ei ajaisi Suomen etua, mutta erottava sana onkin ’pitkäaikainen’. Paikallisessa sopimisessa on kyse tästä. Lyhyellä tähtäimellä työntekijät saattavat hyötyä hetkellisesti ottamalla vastaan liittonsa voimalla neuvotteleman palkankorotuksen, sama kaikille. Yrityksen tilanteesta riippuen voisi pitkällä tähtäimellä olla viisaampaa siirtää korotusta tai jakaa osa siitä työsuorituksen tai yrityksen menestyksen mukaan. Äskettäin julkistettu ETLAn tutkimus osoittaakin, että paikallisesti sopimalla sekä työntekijä että yritys hyötyvät. 

Paikallisesti sopimalla sekä työntekijä että yritys hyötyvät.

Pienen Suomen menestyminen kansainvälisessä kilpailussa on helpompaa, jos olemme yhtenäisiä ja prioriteetit ovat samat. Vientiteollisuuden pärjääminen on maallemme kriittisen tärkeä kysymys: suoran ja välillisen työllistämisen, ostovoiman ja vientitulojen kautta syntyy verotuloja – ja näin rahoitetaan jopa puolet hyvinvoinnistamme. Kun päättäjät toteuttavat omia hyviä aikomuksiaan Suomen eduksi, he toivottavasti ymmärtävät tämän. Olisi viisasta esimerkiksi kohdentaa Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus pääosin vaikuttaviin, vientiteollisuuden kestävää kasvua ja tuottavuutta edistäviin hankkeisiin. Näiden hyödyt valuvat koko yhteiskuntaan.

Voisimmeko yrittää ymmärtää toisiamme myös julkisessa keskustelussa?

Joulun alla voisin esittää vielä yhden toivomuksen: voisimmeko yrittää ymmärtää toisiamme myös julkisessa keskustelussa? Twitter olisi niin paljon parempi paikka, jos omat aikomuksemme ja oletuksemme muiden aikomuksista olisivat lähtökohtaisesti aina hyvät. Eri mieltä saa olla, ja pitääkin, mutta rakentava dialogi toimii silloinkin parhaiten.

Tämä olkoon myös oma hyvä aikomukseni.

Kirjoittaja on Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja