Onko Rinteen hallitus maatalouspolitiikan vanki? – Suomi uhkaa ajautua EU:n sisällä marginaalin marginaaliin
Suomi tekee EU:lle maanantaina 2. joulukuuta ehdotuksen EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä. Ennakkotietojen perusteella Suomen hallituksen ehdotus voi romuttaa komission ajatuksen EU:n kääntämisestä tulevaisuuteen katsovaksi, Euroopan kilpailukykyä parantavaksi voimaksi.
Suomen tärkein tehtävä puheenjohtajakaudella on tehdä järkevä ehdotus EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä. Odotukset Suomea kohtaan olivat puheenjohtajuuden alussa korkealla, onhan Suomi Euroopan edelläkävijämaa niin tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa kuin tekoälyssä ja digitalisaatiossa, ja lisäksi tunnettu pragmaattisesta ratkaisuhakuisuudestaan.
Komission budjettiesityksen juoni on seuraava: rahoitusta siirretään säilyttävistä maataloustuista ja tehottomasti käytetystä koheesiorahoituksesta uudistaviin, ilmastonmuutosta torjuviin ja Euroopan turvallisuutta parantaviin instrumentteihin. Näitä ovat tutkimus- ja kehitysohjelma Horizon Europe, digitaalista uudistumista ja kilpailukykyä edistävä Digital Europe, sekä muun muassa rajavalvonta, turvallisuus ja puolustus. Komission ehdottama budjetti on noin 1,11 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, nykyisen kauden budjetti on 1,13 prosenttia.
Euroopan tulevaisuuden menestystekijöihin ei panosteta riittävästi.
Mielestäni komission esityksessä rahoituksen painopistettä ei siirretä tarpeeksi. Euroopan tulevaisuuden menestystekijöihin ei panosteta riittävästi. Komission ehdotuksessa maatalous- ja koheesiorahoituksen osuus EU:n budjetista olisi jatkossa edelleen lähes kaksi kolmasosaa koko budjetista.
Suomen lokakuussa esittämä ehdotus on kuitenkin vielä paljon heikompi, ja se otettiin Brysselissä vastaan tyrmistyneenä. Ehdotuksessa oli leikattu uudistavia osia budjetista merkittävästi ja siirretty rahat maataloussektorille. EU-maiden johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto palautti Suomen ehdotuksen takaisin suorasanaisilla muutosvaatimuksilla varustettuna.
Suomen esityksen sisältö juontaa juurensa keskustan asettamiin hallitusyhteistyön reunaehtoihin.
Suomen esityksen sisältö juontaa juurensa keskustan asettamiin hallitusyhteistyön reunaehtoihin. Hallitusohjelmassa lukee: ”Tavoitellaan EU:n rahoituskehyksiin nykytasoista maatalousbudjettia” ja ”Tarvittaessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevan tukiohjelmakauden 2021–2027 EU-rahoituksen Suomelle kohdentuvan osan alenema kompensoidaan jakamattomasta varauksesta.” Eli suomeksi sanottuna: EU:n maataloustukiin ei saa kajota, ja mahdolliset EU-tukien vähennykset täytyy kompensoida maataloudelle kotimaisin verovaroin.
Kulloisenkin EU:n puheenjohtajamaan velvollisuus on ajaa EU:n asioita puolueettomasti ja Euroopan etua palvellen. Suomen budjettiehdotuksen perusteella näyttää, että Suomi ei puheenjohtajana aja Euroopan, eikä edes Suomen, vaan yhden, sinänsä arvokkaan mutta (anteeksi vain) kansantaloudellisesti kovin pienen sektorin etuja. Tätä ei saa päästää tapahtumaan. Tällaisella politiikalla Eurooppa ajautuu ennen pitkää maailmantalouden marginaaliin, ja Suomi EU:n sisällä marginaalin marginaaliin.
Tällaisella politiikalla Eurooppa ajautuu ennen pitkää maailmantalouden marginaaliin
Alkuviikosta näemme, onko hallituksella ryhtiä katsoa tulevaisuuteen vai takertuuko se menneisyyteen. Odotan mielenkiinnolla hallituksen uutta esitystä EU-budjetiksi.
Lisätietoja:
Johtaja Matti Mannonen, innovaatiot ja talous, puh: 040 544 7047
