Mäkinen, Jussi

Osaajien työllisyyttä rajoittaa byrokraattinen aikapoimu – ja ongelmaan olisi nopea ratkaisu

|
Jussi Mäkinen

Ulkomaalaisten osaajien työlupien käsittelyyn tarvitaan pikaista parannusta. Hallitus on asettanut itselleen kunnianhimoisen työllisyystavoitteen, jonka toteutuminen näyttää nyt aiempaa haastavammalta. Ulkomaisten osaajien houkuttelussa Suomeen hallituksella on sekä lukko että avain käsissään. Ulkomaisten osaajien lupien käsittelyajat ovat ryöpsähtäneet jo lähes puoleen vuoteen hallinnollisen epäselvyyden vuoksi. Byrokraattinen aikapoimu jarruttaa jo laajasti suomalaisten yritysten projekteja – ja uusien työpaikkojen syntyä.

Osaajia tarvitaan rakentamaan suomalaisten yritysten menestystä. Ulkomailta olisi tulossa lukuisia työntekijöitä, ja heillä olisi sellaista osaamista, jota ei ole välttämättä Suomessa lainkaan saatavilla esimerkiksi teolliseen testaukseen. Tyypillisessä tapauksessa IT-alan konsulttiyritys tarvitsee osaajia nopeasti suomalaiselle asiakasyritykselle toteutettavaan projektiin. Pitkien käsittelyaikojen vuoksi projektit jäävät kokonaan toteuttamatta tai myöhästyvät pahasti. Negatiivinen vaikutus säteilee laajasti suomalaiseen yrityskenttään ja heikentää Suomen mahdollisuuksia profiloitua paikkana, jossa tuotekehitystä kannattaa tehdä. Taantuvassa globaalissa taloudessa meillä ei ole tähän varaa.

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut lisäämään osaajien työperäistä maahanmuuttoa, ja painopisteenä ovat työvoimapulasta kärsivät alat sekä TKI-toiminnan kasvualojen erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat. Yritykset tekevät oman osansa satsaamalla osaajien löytämiseen ja houkuttelemiseen paljon aikaa ja resursseja. On kestämätön tilanne, että motivoituneiden osaajien potentiaali jumittuu byrokratian rattaisiin.

Hallitus on kohdannut ensimmäisen ottelunsa, joka on pakko voittaa.

Hallitus on kohdannut ensimmäisen ottelunsa, joka on pakko voittaa. Voiton on tultava tyrmäyksellä, ei tuomariäänillä.

Osaajien maahantulolle on luotava Maahanmuuttovirastoon oma menettelynsä. Ruuhkat Maahanmuuttoviraston muissa tehtävissä eivät saa vaikuttaa tämän menettelyn sujuvuuteen. Enimmäisaika työperäisen maahanmuuton hakemuksille ei saa missään tilanteessa ylittää neljää viikkoa – kiireisimmin tarvittavien osaajien hakemukset on ratkaistava viikossa, kuten EK tiedotteessaan esittää.

Kuinka tämä on käytännössä mahdollista? Tekemällä politiikkaa, eli päättämällä asioiden tärkeysjärjestyksestä ja huolehtimalla niiden johtamisesta käytännössä. Hallitusohjelman kirjausten perusteella tämän ei pitäisi olla ylitsepääsemätön haaste. Johtamisen tulee ulottua koko putkeen siten, että kaikki prosessiin osalliset tekevät osansa: edustustojen ja Maahanmuuttoviraston tulee huolehtia siitä, että data on oikeaa ja käyttökelpoista. Silloin prosessitkin voidaan mahdollisimman pitkälle automatisoida.

Samaan hengenvetoon automatisaatiolla voitaisiin saada kuntoon Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten lupamenettelyt, ja näin heidän työllistymisensä Suomeen olisi kitkatonta. Suomen viranomaisille on rakennettu yhteiset ratkaisut datan välittämiseen ja käsittelyyn. Niitä on myös syytä käyttää. Suomen täytyy näyttäytyä myös käytännön arjessa sellaisena yhteiskuntana ja siinä määrin fiksuna systeeminä, jonne osaajien kannattaa tulla. Ja maana, jossa tuotteita ja ratkaisuja kannattaa kehittää.