Päästökauppa nostaa sähkön hintaa, kompensaatio tarvitaan
Sähkön hinnannousun korvaava päästökauppakompensaatio etenee useissa EU-maissa. Sen säilyttäminen myös Suomessa on tärkeää tasapuolisen kilpailuaseman ja ympäristön kannalta.
EU:n tuleva päästökauppadirektiivi suosittaa päästökauppakompensaation käyttöä. Yhä useampi Euroopan maa onkin ottanut tai ottamassa kompensaation käyttöön.
Sähkön hinta Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla muodostuu hiilellä tuotettavan sähkön kustannusten mukaan. Sähkön hinta sisältää siten hiilisähkön tuotannon tarvitseman päästöoikeuden hinnan. Kun päästöoikeus kallistuu, kaikilla tuotantotavoilla tuotettu sähkö kallistuu. Tuoreen tutkimuksen mukaan päästöoikeuden hinnan noustessa eurolla energiayhtiöt nostavat megawattitunnin hintaa 0,62 eurolla.
Kun päästöoikeuden hinta nousee, myös päästöttömästi tuotettu sähkö kallistuu.
Suomessa sähkö on lähes 80-prosenttisesti päästötöntä. Metallien tuotannon prosesseja kehitetään vähähiilisemmiksi lisäämällä sähkön käyttöä energianlähteenä. Tällä hetkellä sähkön osuus metallinjalostuksen kustannuksista on keskimäärin noin 38 %. Päästökauppa kuitenkin nostaa sähkökustannuksia, vaikka sähkö on lähes päästötöntä ja sitä käytetään tuotannon päästöjen vähentämiseen. Sähkön lisähinnan kompensaatio eli päästökauppakompensaatio on siten ympäristöteko.
EU:n päästökauppakompensaation maksimi voi olla 70–80 % sähkön hinnan päästöoikeuskustannuksesta. Suomessa kompensaation suuruus on käytännössä vain 20–30 %. Sen säilyttäminen on tärkeää suomalaisen sähköä paljon käyttävän teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja tuotannon päästöjen vähentämiseksi.
Hiilivuoto on tosiasia
Teräksen tuonti Eurooppaan on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2009. Samalla EU:ssa toimivat tuottajat ovat joutuneet supistamaan tuotantoaan, viimeisimpänä British Steel joka asetettiin selvitystilaan viime viikolla. Lopettamisen seurauksena noin 5 000 työntekijää menettää työpaikkansa ja välilliset vaikutukset ulottuvat 20 000 työntekijään. Tuonti tulee yhä enenevässä määrin maista kuten Turkki, Indonesia ja Venäjä, joissa terästuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat selkeästi korkeammat kuin suomalaisissa laitoksissa. Tämä on aiheuttanut Euroopassa käytettävän teräksen hiilijalanjäljen tasaisen kasvun kymmenen viime vuoden aikana
Uusi päästökauppadirektiivi vuosille 2021–2030 leikkaa päästöoikeuksien määrää merkittävästi ja päästökauppa-ammattilaiset arvioivat, että päästöoikeuden hinta nousee noin 30 euroon hiilidioksiditonnia kohden. Kun päästöoikeuden hinta yhä nousee, kompensaation merkitys korostuu. Mikäli päästökauppakompensaatio lopetettaisiin, tällä olisi kielteisiä vaikutuksia Suomessa kulutettavan teräksen hiilijalanjälkeen, teollisuuden tilauksiin, työpaikkoihin sekä valtion verotuloihin.
Suomessa sähkön hinnannousun kustannusten kompensaatioon oikeutetut teollisuudenalat työllistävät sekä suoraan että välillisesti noin 900 000 suomalaista. KPMG:n selvityksen mukaan edellä mainitut vientialat muodostavat yli 46 % Suomen bkt:sta. Osuus on EU-maiden korkein ja siksi päästökauppakompensaation merkitys Suomelle on suurempi kuin muille EU-maille.
Kimmo Järvinen
toimitusjohtaja
Metallinjalostajat ry
