Minna Helle

Palkkaratkaisuja neuvotellaan pettävällä jäällä – valtarakenteiden muutoksesta ilmakuoppia

|
Varatoimitusjohtaja Minna Helle

Teknologiateollisuudelle meneillään oleva neuvottelukierros oli ensimmäinen uuden työmarkkinastrategian aikana. Suuria yllätyksiä ei tullut, mutta mukaan mahtui myönteisiä pilkahduksia ja ikävä kyllä myös pettymyksiä.

Työmarkkinakierros on teknologiateollisuuden toimialan valtakunnallisten sopimusten osalta finaalissa. Neuvotteluista on koko Suomen mittakaavassa nähty vasta alku, joten ei ole lopullisten johtopäätösten aika. Silti joitakin havaintoja voi jo nyt tehdä omasta toimialastamme.

Jo keväällä ennakoimme, että valtaosa Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä liittyy uuteen työnantajayhdistykseen, Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn, joka vastasi tämän talven valtakunnallisista neuvotteluista. Suuri osa toimialamme työnantajista onkin suoraan tai yleissitovuuden kautta syntyneiden valtakunnallisten sopimusten piirissä.

Korona toi neuvottelupöytään riskin ja vaikeuskertoimen.

Liittokierroksen valtakunnallisen päänavauksen neuvotteleminen ei ollut taaskaan helppoa. Niin sanotuista tekstiasioista syntyi sopu kohtalaisen helposti, mutta neuvottelut alkoivat takkuamaan oikein kunnolla palkantarkistuksista puhuttaessa.

Erityisen haasteellisen tilanteesta teki korona: vaikka teknologiateollisuudella menee nyt hyvin, ovat näkymät sumeat ja koronaepidemia on kaikkea muuta kuin ohitse. Emme yhtään tiedä, mitä on edessä, kun tilanne jossakin kohtaa taas normalisoituu. Virheliikkeiden riskit ovat nyt poikkeuksellisen suuret.

Teknologiateollisuuden palkkaratkaisut ovat kustannuskilpailukyvyn kannalta nipin napin siedettävät. Pääekonomistimme Petteri Rautaportaan mukaan kilpailukyky ei kestä nyt minkäänlaisia shokkeja. Nyt ei muuta kuin sormet ja varpaat ristiin, että koronaepidemia ei toisi enää lisää negatiivisia yllätyksiä.

Onneksi teknologiateollisuudessa paikallinen palkkaratkaisu on aina ensisijainen keino, ja työehtosopimuksen korotukset ovat vain perälautoja. Toiseksi on selvää, että monella muulla toimialalla ei ole mitään mahdollisuuksia teknologiateollisuuden tasoisiin palkkaratkaisuihin. Esimerkiksi monilla palvelualoilla korona kurittaa yrityksiä yhä hirvittävällä tavalla.

Toivottavasti vientiteollisuuden lakonuhat eivät ole uusi normaali.

Suurin pettymys oli, että Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro uhkasivat taas laajoilla lakoilla. Sopimukset syntyivät onneksi ennen lakkojen alkamista, mutta lakonuhatkin aiheuttavat aina kustannuksia ja mainehaittoja. Toivottavasti vientiteollisuuden lakonuhat eivät ole niin sanottu työmarkkinoiden uusi normaali: se heikentäisi valtakunnallisen tes-järjestelmän mainetta entisestään.

Neuvottelukierroksen myönteisimmistä uutisista vastasi IT-sektorimme, jossa syntyivät toimialan ensimmäiset yrityskohtaiset työehtosopimukset valtakunnallisen tes-väännön rinnalla. On hienoa nähdä, kuinka tyytyväisiä julkisuuteen tulleet CGI ja Gofore sekä myös näiden yritysten työntekijöiden edustajat ovat lopputuloksiin.

Sopimukset sisältävät useita innovatiivisia ratkaisuja ja henkivät aidosti yrityksen omaa toimintakulttuuria. Yritykset uskovat saavansa sopimuksista kilpailuetua osaajien houkuttelemisessa. Ylempiä toimihenkilöitä edustavaa YTN ry:tä ja Tietoalat ry:tä on syytä kiittää avarakatseisesta suhtautumisesta yrityskohtaisiin tesseihin. Ilman sitä nämä tulevaisuuden työelämän ratkaisut eivät olisi mahdollisia.

Yrityskohtaisiset tessit sisältävät useita innovatiivisia ratkaisuja.

Olemme viime keväästä lähtien viestineet, että työehtojen romuttuminen ei ole Teknologiateollisuuden eikä jäsenyritystemme tavoitteena. Tavoitteena on luoda yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta väline, joka tiivistää yrityksen ja henkilöstön välistä suhdetta, tuo käyttöön joustavia ja räätälöityjä ratkaisuja ja luo linkin työehtojen ja yrityksen strategisten tavoitteiden välille.

Toivottavasti nyt näkemämme esimerkit hälventävät uuteen vaihtoehtoon liittyneitä palkansaajapuolen epäluuloja. Teknologiateollisuudessa on nimittäin jäsenyrityksiä, jotka yhä miettivät aktiivisesti tätä vaihtoehtoa ja vielä enemmän niitä, joita tämä vaihtoehto kiinnostaa tulevaisuudessa.

Teknologiateollisuuden viime kevään strategiamuutosta ei tehty ideologisista syistä vaan halusta viedä suomalaista sopimusjärjestelmää kohti tulevaisuuden työelämää. Se tarkoittaa mielestämme yhä isompaa roolia työpaikkatason osapuolille ja yritystason ratkaisuille.

Jotta työpaikoilla onnistutaan, tarvitaan tiivistä työpaikkatason yhteistyötä. Valtakunnalliset tessit tarjoavat tähän jatkossakin hyviä mahdollisuuksia. Yrityskohtainen tes vie kuitenkin yhteistyön parhaimmillaan aivan uudelle tasolle.

Kuka sopii ja missä oli jopa suurempi keskustelunaihe kuin itse työehdot.

Jokaisella neuvottelukierroksella on omat erityispiirteensä. Työelämän murros loi taustan tämän kierroksen isoimmille keskusteluille vientiteollisuudessa. Kuka työehdoista sopii ja missä nousi jopa suuremmaksi kysymykseksi kuin työehtojen sisältö konsanaan.

Työmarkkinoiden valtarakenteet ovat pysyneet samanlaisina todella pitkään, ja niitä ravistelevat muutokset aiheuttavat ilmakuoppia. Matka kohti yrityskohtaisuutta jatkuu joka tapauksessa. Olen vakuuttunut, että se on valoisa tie sekä yrityksille että niiden työntekijöille.