Pinnan alla kuohuu
Teknologiateollisuudessa on meneillään rakennemuutos, jossa syntyy uusia yrityksiä. Ne kasvavat ja kansainvälistyvät sekä työllistävät yhä enemmän.
Globaalit megatrendit eli yhteiskunnan digitalisoituminen, kaupungistuminen, ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja resurssien niukkuus lisäävät korkean teknologian kysyntää.
Panostus osaamisen kehittämiseen on välttämätöntä, jotta Suomessa säilyy korkea teknologinen osaaminen ja pärjäämme kovassa kansainvälisessä kilpailussa.
Uudistuminen on joskus kivuliasta. Teknologiateollisuuskin on joutunut vähentämään henkilöstöään heikon talouskehityksen takia. Toimialalla oli töissä kesäkuun lopussa 286 000 henkilöä. Samanaikaisesti yritykset vahvistavat osaamistaan, ja ne rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa. Heistä noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.
Digimurros etenee
Teknologiateollisuus elää digimurroksen aikaa. Automatiikan ja robotiikan lisäksi puhutaan teollisesta internetistä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että koneissa ja laitteissa on älyä ja ne pystyvät kommunikoimaan keskenään.
Monet yksinkertaiset, tylsät ja suorittavat työt siirtyvät historiaan digitalisaation myötä. Digitalisaatio ei kuitenkaan tarkoita välttämättä työttömyyden kasvua, sillä useiden ennusteiden mukaan digitalisaatio luo ympärilleen uusia taitoja vaativia työtehtäviä.
Muutokset ovat vaikeita. Ja niitä riittää. Ilmastonmuutoksesta, väestön ikääntymisestä ja globalisaatiosta kuitenkin selvitään, kun hyödynnämme entistä tehokkaammin tietotekniikkaa.
Uusiutuminen on välttämätöntä. Kalliiden kustannusten Suomi ei pärjää maailmalla pelkillä bulkkituotteilla. On satsattava laatuun.
Mittavia panostuksia osaamiseen
Teknologiateollisuus, sen 100-vuotissäätiö ja teknologiayritykset osallistuivat noin 140 miljoonan euron lahjoituksella kahden säätiöyliopiston, Aalto-yliopiston ja TTY:n, pääomittamiseen 2010-luvun alussa. Vuonna 2015 Teknologiateollisuus lahjoitti neljälle tekniikan yliopistolle yhteensä 11 miljoonaa, jota säätiö tukee edelleen omalla hankerahoituksellaan. Panostukset ovat mittavia.
Teknologiateollisuus tuntee vastuunsa Suomesta. Yritysten ja oppilaitosten tiiviillä yhteistyöllä varmistetaan, että valmistuville osaajille löytyy hyviä työpaikkoja.
Tänä kesänä teknologiateollisuudessa oli 14 000 kesätyöntekijää. Se on hieno luku ja osoitus yritysten uskosta suomalaiseen osaamiseen.
Teknologiateollisuuden ja Suomen edut ovat yhtäläiset. Alan yritysten maksamat palkat ja työnantajan sosiaaliturvamaksut ovat yli 15 miljardia euroa vuodessa. Se on merkittävä panos suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen rahoitukseen.
Jokaisen suomalaisen hyvinvointi riippuu teknologiayritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä.
