Pitäisikö koronaepidemian vaikuttaa työmarkkinaneuvotteluihin?

Pääekonomisti Petteri Rautaporras

Pitäisikö koronaepidemian vaikuttaa työmarkkinaneuvotteluihin?

Ma, 02.03.2020 - 14:56 |
Pääekonomisti Petteri Rautaporras

Työehtosopimusten kankeat, yleiskorotuksiin perustuvat palkankorotukset ovat talousshokin iskiessä pahinta mahdollista myrkkyä kilpailukyvylle.

Kirjoitin viime viikolla blogin siitä, miten koronaepidemia vaikuttaa tuotantoketjuihin, teollisuuteen ja talouteen ylipäänsä. Sivusin myös epidemian aiheuttaman negatiivisen talousshokin ja työmarkkinoiden yhteyttä. Koronaepidemian ja työmarkkinoiden yhteys ansaitsee kuitenkin hieman laajemman pohdinnan.

Todettakoon varmuuden vuoksi heti alkuun, että koronaepidemia on tässä kirjoituksessa vain yksi esimerkki negatiivisen talousshokin aiheuttavasta ilmiöstä. Shokin voi yhtä hyvin aiheuttaa esimerkiksi finanssikriisi, sota tai muu geopoliittinen kriisi tai vaikkapa kauppasodasta aiheutuva taantuma. Yhteisenä nimittäjänä näillä kaikilla ovat vaikea ennustettavuus ja vakavat negatiiviset vaikutukset.

Nyt kun työmarkkinakierros on Suomessa edelleen kesken, kannattaa työmarkkinoiden ja koronaepidemian yhteyttä pohtia seuraavien kysymysten avulla:

Oletetaan ensin, että koronaepidemia jatkaa pahenemistaan ja aiheuttaa erittäin merkittäviä taloudellisia vahinkoja niin maailmantaloudelle kuin Suomen taloudelle. Oletetaan myös, että kaikki tämä olisi ollut/on meillä tiedossa käytäessä työehtosopimusneuvotteluita.

  • Olisiko näissä olosuhteissa viennin päänavauksen pitänyt olla toisenlainen?
  • Kenties tasoltaan alhaisempi?
  • Enemmän joustoja sisältävä?
  • Paremmin kilpailukyvyn huomioiva?
  • Entä pitäisikö yhä kesken ja vielä edessä olevissa neuvotteluissa huomioida muuttunut tilanne?

Vastaatko näin? ”Ei ole syytä poiketa tehdyistä ratkaisuista eikä huomioida muuttunutta tilannetta tulevissa ratkaisuissa.” Jos vastaat näin, suomalainen työmarkkinajärjestelmä toimii mielestäsi hyvin, näkemyksesi ja tavoitteidesi mukaisesti.

Entä jos vastaat kaikkiin kysymyksiin ”kyllä”? Silloin on mielestäsi vakavasti pohdittava, miten nykyistä järjestelmää tulisi kehittää, jotta työmarkkinamme pystyisivät reagoimaan nykyistä paremmin koronaepidemian kaltaisiin, vaikeasti ennustettaviin ja vaikutuksiltaan merkittäviin tapahtumiin.

Koronan kaltaisia negatiivisia talousshokkeja tulee valitettavasti eteemme epäsäännöllisen säännöllisesti.

Joka ainoa kerta suomalainen työmarkkinajärjestelmä on harmillisesti osoittanut kankeutensa nopeiden muutosten edessä, ja seurauksena on ollut merkittävä kilpailukyvyn heikkeneminen. Tästä on taas seurannut pitkittynyttä työttömyyttä, julkisen talouden vaikeuksia jne.

Jokseenkin toimiva lomautusjärjestelmä on harvoja hyviä puolia suomalaisessa järjestelmässä. Kilpailukyvyn kannalta se ei ole kuitenkaan riittävä instrumentti ainakaan yksinään. Esimerkiksi kriisien pitkittyessä avainkysymykseksi nousee palkanmuodostuksen joustavuus. Siinä on Suomessa vielä paljon tekemistä.

Nykyiset äärettömän kankeat, yleiskorotuksiin perustuvat tes-korotukset ovat shokin iskiessä pahinta mahdollista myrkkyä yritysten kilpailukyvylle. Monet kilpailijamaamme sopeutuvat joustavamman palkanmuodostuksen takia huomattavasti Suomea paremmin negatiivisiin shokkeihin. Ne ovat merkittävästi paremmassa asemassa kriisitilanteissa ja etulyöntiasemassa myös silloin, kun kasvu jälleen piristyy.

Suomalaisen järjestelmän kanssa pystyisi kenties elämään paremmin, jos kaikki menisi aina suurin piirtein hyvin. Vakavat ongelmat ovat edessä, jos ja kun ennusteet pettävät ja kehitys on selvästi ennakoitua heikompaa.