PK-yrittäjän korona-arkea: yritykset menossa konkurssiin syksyllä ja vuoden alussa, jos tukitoimet eivät parane

Keskustelin suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden yrittäjän kanssa syksyn tilanteesta ja tulevaisuudesta. Hän omistaa kahta yritystä, jotka työllistävät yhteensä kolminumeroisen luvun ihmisiä. Tilanne on hirveä: yrityksistä toinen on menossa konkurssiin syksyllä, ja yrittäjä arvioi toisen menevän nurin ensi vuoden alkupuolella – ellei apuja tule.

Yrityksistä toinen on alansa johtavia vientiyrityksiä. Molemmat olivat kannattavia yrityksiä vielä ennen koronakriisiä, mutta kesän alussa alkoi syöksy. Korona romahdutti tilauskannan.

Valtiokonttorin kustannustukea myönnetään sellaisin kriteerein, ettei sitä voi saada juuri kukaan.

Valtion tukitoimet eivät toimi, yrittäjä totesi. Valtiokonttorin kustannustukea myönnetään sellaisin kriteerein, ettei sitä voi saada juuri kukaan – eikä hänen toimialansa satu olemaan valtiokonttorin keinotekoisesti muodostetulla toimialalistalla. ALV-takaisinlainausta ei myönnetty, koska oli verojen maksusuunnitelma (jota oli noudatettu prikulleen). Finnveran lainatakaus ei auta, kun pankki vaati takaamattomalle osuudelle reaalivakuudet, eikä riittäviä löydy (näin siksi, että pankki vakuusarvottaa esimerkiksi kiinteistöt neljäsosaan todellisesta arvosta).

Samoja viestejä saamme kriisiin joutuneilta yrityksiltämme yhä enemmän joka puolelta Suomea. Yrittäjistä vaikuttaa siltä, että virkamiehet tekevät kaikkensa, jotta tukea ei tarvitsisi maksaa.

Numerot osoittavat samaa. Suurin osa valtiokonttorin kustannustukihakemuksista hylätään ja tuesta on jaettu vasta murto-osa, vaikka hakuaika päättyy kohta. Finnveran 12 miljardiin euroon keväällä kasvatetusta takausvaltuudesta on koronakriisin aikana käytetty miljardi. Teollisuussijoituksen aktiviteetit ja resurssit yritysten pääomittamiseen ovat vähäiset.

Valmistavan teollisuuden pk-yritysten konkurssiaalto ei ole heitto – se on lähitulevaisuuden fakta.

Tämä on äärimmäisen vakava asia. Valmistavan teollisuuden pk-yritysten konkurssiaalto ei ole heitto – se on lähitulevaisuuden fakta. Ja kun yritykset menevät konkurssiin, asiakaskunta, verkostot ja osaaminen hajoavat.  Niiden uudelleen rakentaminen vie aikaa, eikä se välttämättä onnistu. Useimmat pk-yritykset toimivat veturiyritystemme alihankkijoina, ja alihankkijoiden häviäminen Suomesta vaikuttaa myös isojen yritysten tulevaisuuden päätöksiin tuotannon sijoittamisesta. Tärkein vientiklusterimme on uhattuna, ja sen tukeminen nyt on välttämätöntä. Puolet hyvinvoinnistamme rahoitetaan viennillä.

Valtion tukitoimia on tehostettava välittömästi eikä aikaa ole hukattavana:

• Kustannustuen kriteerit on muutettava toimiviksi, tuen kestoa on jatkettava ja kokoa kasvatettava. 
• Työllisyyttä ja vientiä lisääviä tuotannollisia investointeja on tuettava.
• Valtion sijoituksia yrityksiin on lisättävä – ne voi myydä pois voitolla, kun ajat paranevat.
• Viennin tuki-instrumentit on saatava kilpailijamaiden tasolle. Samanaikaisesti on parannettava Suomen kilpailukykyä investoimalla innovaatiotoimintaan ja osaamiseen sekä huolehtimalla kustannuskilpailukyvystä.

Yli miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta. Viennin tukeminen on työllisyyden ja hyvinvoinnin tukemista.

Lisätiedot:

Johtaja Matti Mannonen (innovaatiot ja talous, puh. 040 544 7047, matti.mannonen@teknologiateollisuus.fi, twitter: @mannonen_matti