Pökköä pesään T&K-verokannustimen valmistelussa

Maan hallituksen tulee kiirehtiä T&K-verovähennyksen valmistelua, jotta asiasta voitaisiin tehdä päätöksiä syksyn budjettiriihessä. Selvää on, että kannustimen tulisi olla pysyvä jo verotuksen ennustettavuudenkin takia.

Kevään kehysriihen linjaukset olivat pettymys, kun arvioidaan talouden kasvun tukemista. Varsinkaan teknologiateollisuuden yrityksille tärkeistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukitoimista ei tehty konkreettisia päätöksiä. T&K-verovähennykseen luvattiin kuitenkin palata syksyn budjettiriihessä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla selvittää parhaillaan kansainvälisiä malleja verovähennyksestä. Samalla haarukoidaan, minkälaisia elementtejä Suomelle sopiva T&K-verokannustin voisi sisältää. Vähennyksen tulisi ehdottomasti olla laaja ja pysyvä, sillä se antaisi kannustavan viestin myös kansainvälisille yrityksille siirtää TKI-toimintaansa Suomeen.

Viimeksi voimassa ollut neljän vuoden…siis kahden vuoden…siis 1,5 vuoden T&K-lisäverovähennys päätettiin lopettaa jo ennen kuin isot yritykset olivat ehtineet sitä kokouksissaan edes käsitellä. Vähennyksen käyttöaika jäi käytännössä olemattomaksi Verohallinnon ohjeiden viivästymisen takia. Historian valossa onkin myönteistä, että TKI-investointikannusteita pohtimaan asetettava parlamentaarinen työryhmä arvioi pysyvää T&K-verokannustinta.

Hyviäkin verolinjauksia tehtiin.

Kehysriihestä saatiin muutamia verolinjauksia, jotka saivat uskomaan hallituksen pyrkimykseen antaa viesti Suomesta yritysystävällisenä toimintaympäristönä. Toivottavasti tämä osoittaa samalla ymmärrystä siitä, että työpaikat syntyvät yrityksiin. Tai työpaikat menetetään yrityksistä, jos kriisin jälkeen vaikeuksissa olevia yrityksiä mätkittäisiin veronkorotuksilla.

Kannatettavia kehysriihen verolinjauksia:

• Hallitus on sitoutunut olemaan kiristämättä yritysten ja yrittäjien verotusta.

• Selvitetään yhteisö- ja osinkoverotuksen rakennemuutosta investointeihin kannustamiseksi. Esimerkiksi mallia, jossa yhteisöverokannat eriytetään yhtiöön jätetyn voiton ja yhtiöstä ulosmaksetun voiton osalta. Julkisuudessa tästä on puhuttu Viron veromallia muistuttavana. Selvitys yhteisö- ja osinkoverotuksen rakennemuutoksesta valmistuu vuoden 2022 toukokuun loppuun mennessä.

• Päätös kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaisen poisto-oikeuden jatkamisesta vuosille 2024–2025. Tämä päätös vahvistaa erityisesti pk-yritysten edellytyksiä investoida. Poisto-oikeutta tulisi laajentaa siten, että se kattaisi myös käytettyinä hankitut koneet ja laitteet.

• Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämisen tuki on tarpeellinen teollisuuden vähähiilisyysinvestointien edistämiseksi ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tuen katoksi on asetettu 150 miljoonaa euroa, ja puolet siitä tulee kohdentaa päästöjä vähentäviin, uusiutuvan energian osuutta lisääviin tai energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Tämä vauhdittaa teollisuuden vähähiilitiekarttojen toteuttamista.

• Kotitalousvähennyksen nosto 3 500 euroon vuodessa ja tukiosuuden kasvattaminen 60 prosenttiin vauhdittavat palvelujen kysyntää ja alentavat rakennuskannan ilmastopäästöjä lämmitystapamuutosten myötä.

Teollisuuden uudistuminen ja vähähiilistyminen edellyttävät panostuksia TKI-toimintaan. Vähähiiliteknologiat mahdollistavat valtavan vientipotentiaalin tuoden työpaikkoja Suomeen.

Syksyn budjettiriiheen kasaantuu valtavia paineita. Lupauksia verolinjauksista on annettu runsaasti. Toivomme, että kasvua vahvistavaa veropolitiikkaa todella uskalletaan tuolloin käyttää.

Kirjoittaja:

Maria Volanen, johtava asiantuntija, veropolitiikka
puh. 040 532 3744