Ristiriitaisia viestejä taloudesta – onko ilmassa käänteen merkki?

Pääekonomisti Petteri Rautaporras

Ristiriitaisia viestejä taloudesta – onko ilmassa käänteen merkki?

10.11.2021 klo 15.08 |
Johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras, Teknologiateollisuus ry

Kun taloudesta alkaa kuulua enenevässä määrin ristiriitaisia tai epäloogisia viestejä, ovat ne osoittautuneet usein ensimmäisiksi merkeiksi suunnan muuttumisesta. Tätä on nyt ilmassa.

 

Teknologiateollisuus julkaisi tuoreimman Talousnäkymät-raporttinsa 4. marraskuuta. Siinä tilannetta kuvattiin toistaiseksi vielä hyväksi. Monet faktat viittaisivat kuitenkin siihen, että voimakkain kasvupyrähdys on jo takana.

Talouden mittareista voi havaita useita ristiriitaisuuksia, alla esimerkkejä:

1. esimerkki

Teknologiateollisuudessa uusien tilausten arvo laski vuoden kolmannella neljänneksellä edelliseen neljännekseen nähden, vaikka yritykset raportoivat kysynnän pysyneen erittäin hyvällä tasolla. Ristiriitaista.

Varmaa selitystä tilanteelle ei voi antaa dataan perustuen. Eräs mahdollinen selitys on, että yritykset eivät yksinkertaisesti enää ota uusia tilauksia vastaan, koska edellistenkin toimitukset ovat viivästyneet lukuisten toimitusketjuihin liittyvien häiriöiden vuoksi.

Maailmalla on myös havaittavissa ilmiö, että teollisuuden kysyntä on kyllä korkealla ja tarjouspyyntöjä lähetetään ahkerasti, mutta rajusti kohonneista tuotantokustannuksista johtuen kauppoja ei enää synnykään. Pyydetty hinta on asiakkaalle jo liian korkea. Mikäli ilmiö on todellinen ja laaja, se voi iskeä Suomeen erityisen kovasti, sillä täällä valmistetaan paljon investointihyödykkeitä. Siis tuotteita, joita joku toinen käyttää oman liiketoimintansa pyörittämiseen.

2. esimerkki

Samaan aikaan kun teknologiateollisuuden uudet tilaukset laskivat aiempaan nähden, jatkoi tilauskanta kuitenkin kasvamistaan. Tilauskanta tarkoittaa kaikkien vielä toimittamattomien tilausten arvoa. Tällä hetkellä tilauskanta siis paisuu, vaikka uusien tilausten virta on tyrehtynyt. Tämäkin on ristiriitaista.

Tilanne johtunee siitä, että yrityksillä on laajasti vaikeuksia toimittaa tilauksia asiakkaille. Esimerkiksi teollisuutta globaalisti vaivaava puolijohdepula voi aiheuttaa sen, että miljoonien arvoinen kone tai laite ei pääse lähtemään tehtaan pihasta muutaman sentin arvoisen elektroniikkakomponentin puuttumisen vuoksi.

3. esimerkki

Kolmas hyvinkin epäuskottavalta tuntuva tieto on, että teräksen tuotanto on ollut globaalisti laskussa jo useamman kuukauden ajan. On varsin hätkähdyttävää, että teräksen tuotanto on tällä hetkellä alhaisemmalla tasolla kuin se oli koronavuonna 2020. Tuotanto ei tosin ole supistunut kaikkialla maailmassa, vaan pudotus on tullut pitkälti Kiinasta. On omituista, että tuotanto on niin voimallisesti supistunut, vaikka samaan aikaa kysyntä on kaikkien indikaattoreiden mukaan hyvällä tasolla. Kaiken järjen mukaan teräksen tuotannon pitäisi olla tällä hetkellä huippulukemissa, kun hinnat ovat korkealla ja kysyntä hyvää. Ristiriitainen tilanne.

4. esimerkki

Talouden nykytilaa ja lähitulevaisuutta tarkastellaan usein ns. ostopäällikköindeksien avulla. Tällä hetkellä myös näiden indeksien tulkintaan liittyy epävarmuutta.

Esimerkiksi Euroopan teollisuudessa ostopäällikköindeksit saavat erittäin vahvaan kasvuun viittaavia arvoja useissa maissa, mutta samaan aikaan toteutunut teollisuustuotannon määrä on ollut erittäin vaimeaa monissa noista maista. Taustalla lienevät samat toimitusketjuihin ja materiaalien saatavuuteen liittyvät syyt, jotka on havaittavissa myös Suomen teknologiateollisuudessa. Ristiriitaista.

5. esimerkki

Omanlaisensa riskin tai vähintäänkin epävarmuustekijän muodostaa myös nykytilanteeseen liittyvä yritysten ”ylitilaaminen”. Taustalla on se, että monet teollisuuden yritykset eivät saa tavarantoimittajilta täsmällistä tietoa toimitusajoista ja tuotanto yritetään varmistaa tilaamalla hieman ylimääräistä.

Koronan aikana varastot ajettiin monissa yrityksissä lähes tyhjiksi, jotta kriisistä päästiin yli. Tänä vuonna yritykset ovat taas pyrkineet nostamaan varastot normaalia korkeammalle tasolle, jotta tuotanto ei vaarantuisi epävarmojen toimitusten sekä jatkuvasti kasvavien raaka-aine- ja komponenttikustannusten takia. Kysynnässä voi näin ollen olla ylitilaamisesta ja varastojen kasvattamispyrkimyksistä johtuvaa ”ilmaa”, joka voi tuoda yllätyksiä myöhempien aikojen kysyntään.

Toivotaan parasta, ei suljeta silmiä.

Mitä tästä pitäisi ajatella? Se on ainakin selvää, että talouden suunnan arvioiminen on tällä hetkellä erittäin vaikeaa. Eivätkä edellä luetellut talouden ristiriitaisuudet ole edes ainoita.

Parhaimmassa tapauksessa tilanne alkaa vähitellen rauhoittua globaalisti, ja kysyntä ja tarjonta kohtaavat ilman sen kummempaa draamaa. Pahimmassa tapauksessa jokin, tällä hetkellä vielä pieneltä vaikuttava riski johtaa vakaviin ongelmiin, saa talouden yskimään ja vaimentaa hyvin alkaneen toipumisen korona-ahdingosta.

Toistaiseksi on onneksi todennäköisempää, että kaikki menee sujuvasti. Pelkokerroin on kuitenkin kasvanut. Ei suljeta siltä silmiä.