Sähkön hinta Suomessa on kilpailuhaitta
Ruotsissa sähkö on aina halvempaa. Tämä on ollut totuus jo ainakin puoli vuosikymmentä ja toimenpiteitä asian korjaamiseksi on ollut vain puheen tasolla. Onko siis hiljaisesti hyväksytty, että Suomen sähkön hinta on pysyvästi jäänyt Ruotsin hintaa korkeammalle tasolle?
Kustannuksista saa käsityksen vertailemalla sähkön markkinahintoja vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla. Ylimääräinen hintalappu suomalaisille sähkönkäyttäjille suhteessa Ruotsiin on ollut noin 230 miljoonaa euroa, josta puolet koituu suoraan teollisuutemme kilpailukykytappioksi.
Vähemmälle huomiolle on julkisuudessa jäänyt myös se, että nykyisin markkinasähkön hinta on Saksassakin merkittävästi halvempi kuin Suomessa. Vuoden 2016 ensimmäisen puoliskon keskihinta Saksassa oli 25,0 euroa/MWh ja Suomessa 30,4 euroa/MWh.
Suurille sähkönkäyttäjille markkinahinta on oikea vertailukohta, sillä Saksassa suuret käyttäjät eivät maksa merkittävästi ympäristötukien lisäkustannuksia. Lisäkustannukset hallitsevat hintaeroja pienempien käyttäjien osalta Saksan tappioksi, mistä voi syntyä väärä kuva markkinasähkön todellisesta hinnasta.
Mitä tämä hintaero konkreettisesti tarkoittaa?
Erityisesti energiaintensiiviselle teollisuudelle, mutta myös muille ulkomaisen kilpailun kohtaaville yrityksille tämä on vakava asia. Tuotteiden tekemiseen tarkoitettu sähkö, yksi raaka-aineista, on edullisempaa pääkilpailijamaissa Ruotsissa ja Saksassa. Kansainvälisten yritysten pöydillä olevien uus- ja korvausinvestointien suunnitelmissa tämä sähköstä aiheutuva kustannusero on saatava muilla tavoin kompensoitua, jotta Suomeen olisi kannattavaa investoida.
Onko mitään tehtävissä?
Suomen sähkömarkkinoiden tulee integroitua paremmin osaksi pohjoismaisia ja Euroopan markkinoita. Uusia siirtoyhteyksiä pitää rakentaa Suomen ja Ruotsin välille ja nykyisiä käyttää entistä laajemmin. Nopein konkreettinen parannus tilanteeseen olisi Ahvenanmaan ja Suomen mantereen välisen uuden siirtoyhteyden saaminen osaksi normaalia sähkömarkkinaa. Olisi luontevaa, että siirtoyhteys hyödyttäisi kaikkia suomalaisia, kun siihen on valtion toimesta annettu tukea yhteisistä verovaroista.
Suomen teollisuus on tehnyt paljon työtä parantaakseen energiatehokkuuttansa. Esimerkiksi metallien jalostus Suomessa on jo nyt globaali ekoteko. Cleantechissä olemme niin ikään pitkällä. Vastuullinen ja pitkäjänteinen toiminta edellyttää kuitenkin kilpailukykyä. Siksi sähkön hintaan Suomessa on kiinnitettävä huomiota.
Pasi Kuokkanen
Toimitusjohtaja Suomen Elfi Oy
Teknologiateollisuuden energiatyöryhmän pysyvä asiantuntijajäsen
