Sanna Marinin hallitus on parasta vastalääkettä epätasa-arvolle – ja monimuotoisuus on hyvä bisnes 

Marjo Ollikainen

Sanna Marinin hallitus on parasta vastalääkettä epätasa-arvolle – ja monimuotoisuus on hyvä bisnes 

To, 19.03.2020 - 07:36 |
Marjo Ollikainen

Tänään on tasa-arvon päivä, ja vietämme myös rasisminvastaista viikkoa. Tasa-arvon ja reiluuden nimissä tunnustan heti, että otsikkoni on Vaasan yliopiston InnoLabin johtajan, valtiotieteiden tohtori Mari K. Niemen twiitistä. Hän totesi, että ”Sanna Marinin hallitus on kyllä parasta lääkettä stereotyyppisille käsityksille naisista johtajina”. YK:n kehitysohjelma UNDP julkaisi maaliskuun alussa 75 maassa tehdyn kyselyn, jonka mukaan yhdeksän kymmenestä pitää naisia monella tapaa – muun muassa johtajina – miehiä huonompina.  

Hallitus on pitänyt korona-epidemiaan liittyviä tiedotustilaisuuksia pitkin viikkoa, ja hallituspuolueiden viisikon viestintä on ollut selkeää, hyvin hallittua ja rauhoittavaa. Pandemia vaikeuttaa yritysten ja kansalaisten arkea, mutta samaan aikaan hallitus sekä suurin osa oppositiota ovat osoittaneet, että vaikeina aikoina pystymme pitämään yhtä. 

Twitter on puolestaan täynnä viestejä, joissa ihmiset tarjoavat ruoka-apua vanhuksille, lasten leikittämistä, satukirjojen lukemista ja matematiikan tukiopetusta nettistriiminä, tukeaan yrityksille ja yksinyrittäjille. Eripuran ja vastakkainasettelun mekka, Suomi-twitter, tuntuu puhdistuneen muutamassa päivässä. 

Palkataan tohtori huipputekijäksi eikä siivoojaksi 

Vasta hetki sitten tuskailimme tasa-arvoa ja moniarvoisuutta hajottavien ristiriitojen kanssa. Sotaa pakeneviin turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin suhtauduttiin torjuvasti, Suomessa opiskelleista kansainvälisistä diplomi-insinööreistä puolet ei saanut Suomesta töitä ja yritysten kipeästi tarvitsemat kansainväliset työntekijät jäivät jumiin lupabyrokratiaan. 

Suomessa on ollut viime aikoina paha osaajapula, ja samaan aikaan TE-toimistoissa on tarjottu tohtoreiksi väitelleille maahanmuuttajille siivoojan työtä. Osaajaselvityksen perusteella teknologiateollisuuteen rekrytoitavista 60 prosentilla tulisi olla korkeakoulututkinto tai sitä vastaava osaaminen. Meillä ei siis ole varaa hukata yhtään huippuosaajaa eikä osaajien tarve varmasti katoa koronankaan mukana. Ennemminkin päinvastoin. 

Monimuotoisuus houkuttelee kovia osaajia  

Koronapandemia on saanut meidät tarjoamaan apua aivan ventovieraille ihmisille. Tämä vaikuttaisi vähentävän ihmisten ahdistusta ja jopa lisäävän yritteliäisyyttä. Palveluita on tarjottu juustotakseista kävely- ja videoterapioihin. 

Kriiseissä on siis hyvääkin: voimme oppia, että erilaisten stereotypioiden ja ennakkoluulojen syrjäyttäminen parantaa mielialaa, lisää yritteliäisyyttä ja yleistä hyvinvointia. Eikä siinä vielä kaikki. 

Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen talous siirtyy koronapandemian vuoksi taantumaan. Tutkimusten mukaan monimuotoisuuden lisääminen tuo yrityksiin uusia ideoita, ongelmanratkaisukykyä, merkittäviä innovaatioita ja rahaa viivan alle. Tämä on jo nyt nähtävissä, kun koronan aiheuttaman talouslaman taklaamiseksi kehitetään uusia ideoita

Yhdysvalloissa Keskuskauppakamarin tekemän selvityksen mukaan monimuotoisuus on myös hyvä bisnes. Esimerkiksi seksuaalisen tasa-arvon nimeen julkisesti vannoneet yritykset ovat pystyneet houkuttelemaan töihin parempia osaajia ja vähentämään henkilöstön vaihtuvuutta. Lisäksi niiden osakekurssit ovat nousseet. 

Pahimman yli päästyämme meidän on kouluissa, kodeissa, työpaikoilla ja yrityksissä jatkettava koronan aloittamaa hyvää empatiakierrettä. Merkitään vuosi 2020 historian kirjoihin myös vuotena, jolloin Suomi teki kansallisen lupauksen siitä, että lähdemme määrätietoisesti edistämään monimuotoisuutta ja tasa-arvoa.  

Mutta sitä ennen: pysytään terveinä!