Suomalaiset tehtaat ovat jo ilmastotehokkaita

EU saavuttaa näillä näkymin vuodelle 2020 asetetut päästöjen vähennystavoitteet. Samalla päästöoikeuden hinta on laskenut odotettua alemmas. EU-komissio ehdotti noin vuosi sitten mekanismia, jolla päästöoikeuksien hintaa saataisiin nostettua. Suomalainen energiatehokas teollisuus ja kuluttajat joutuvat maksumiehiksi.

Päästökaupan kolmas kausi ei ollut vielä edes alkanutkaan, kun jo sovittuja pelisääntöjä alettiin muuttaa. Viime vuonna päätettiin, että kuluvan päästökauppakauden alun päästöoikeuksista siirretään 900 miljoona kauden loppuvuosille.

Nyt sääntöjä ollaan jälleen muuttamassa. Uusi ehdotus koskee niin sanottua markkinavakausvarantoa, jolla päästöoikeuden hinta pyritään pitämään hintaputkessa säätelemällä markkinoilla olevien päästöoikeuksien määrää. Jos päästöoikeuksia on sääntöjen mukaan liikaa, siirretään ylimäärää varantoon ja vastaavasti palautetaan, jos määrä vähenee liikaa.

Teräksen tuotanto Kiinassa kasvattaa päästöt kolmen-nelinkertaisiksi

Teollisuus ja investoijat tarvitsevat vakaata toimintaympäristöä. Päästökaupan lähtökohtana on markkinaehtoisuus eikä järjestelmää tulisi sorkkia.

Parlamentin käsittelyssä on komission alkuperäiseen ehdotukseen markkinavakausmekanismista tuotu lisäkiristyksiä, jossa varanto otettaisiin käyttöön jo kahden tai kolmen vuoden päästä. Samalla varantoon siirrettäisiin suoraan kauden loppuvuosille siirretyt päästöoikeudet ilman, että ne viime vuonna tehdyn päätöksen mukaan palautuisivat markkinoille. Tämä on kuvaava esimerkki poukkoilevasta päätöksenteosta.

Komission alkuperäinen ehdotus toisi Euroopan terästeollisuudelle 41 miljardin euron lisälaskun. Kun ehdotukseen lisätään aikaistettu aloitus sekä se, että kolmannen päästökauppakauden alussa markkinoilta väliaikaisesti poistetut päästöoikeudet siirretään varantoon, kasvaa hintalappu 10 miljardilla eurolla.

Suomalaisille miljardien lisälasku

Suomen sähkökäyttäjille vastaava tiukennus maksaa 4,5 miljardia euroa, josta suurin osa kasautuu ensimmäisille vuosille. Se on suuri summa, kun ottaa huomioon, ettei siitä ole mitään hyötyä ympäristölle tai ilmastolle. Päinvastoin energiaintensiivisen teollisuuden kustannustason noustessa kasvaa myös hiilivuoto: kun sama määrä terästä valmistetaan Kiinassa, kasvavat hiilidioksidipäästöt kolmen-nelinkertaisiksi. Ympäristö- ja ilmastokysymykset tuntuvatkin jääneen tässä keskustelussa marginaaliin.

Paikallisten päästöjen määrien vähentämisen sijaan tulisi panostaa kansainvälisten sääntöjen luomiseen. Lisäksi Euroopan tulisi etunenässä varmistaa, että valmistus voi keskittyä sinne, missä se on tehokkainta. Meillä on Suomessa energiatehokkaat terästehtaat globaalisti katsottuna. Ainoa järkevä johtopäätös on pitää mahdollisimman paljon tehokasta teollisuutta täällä ja houkutella vielä lisää investointeja. Siten EU voisi olla todellinen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen edelläkävijä.

Mia Nores
Ryhmäpäällikkö, kestävä kehitys