Suomen ainutlaatuista metallien jalostuksen ja kaivosten arvoketjua on syytä kehittää
Kansakunnan ja yksittäisten kansalaisten hyvinvointi rakentuu resurssien kestävän käytön varaan. Oleellisia resursseja ovat luonnonvarat, osaaminen ja taloudellinen pääoma. Näiden ympärille kasvavat ne yritystoiminnan arvoketjut, jotka luovat taloudellista turvallisuutta ja kestävää hyvinvointia.
Kaivosteollisuus ja metallien jalostus lisäävät Suomen bkt:ta 5,8 miljardilla eurolla vuodessa. Erityisesti suomalainen laivanrakennus-, akku-, ajoneuvo-, nostolaite- ja elektroniikkateollisuus jatkojalostaa merkittävän määrän kaivosten ja metallinjalostajien tuotteista. Yhdessä nämä alat vastaavat noin 20 prosentista Suomen bkt:stä ja valtaosasta vientiä.
Suomalaiset vähähiiliset teknologiat säästävät luonnonvaroja kaikkialla maailmassa, missä ne otetaan käyttöön, mutta myös niiden valmistuksen Suomessa on oltava kestävää.
Suomalaiset vähähiiliset teknologiat säästävät luonnonvaroja, mutta myös niiden valmistuksen on oltava kestävää.
Uusimpien tutkimusten mukaan kehitys Suomessa kulkee oikeaan suuntaan: Gaia Consulting vertaili suomalaisen vientiteollisuuden ympäristövaikutuksia, ympäristön tilaa ja luonnonvarojen saatavuutta. Selvityksessä tarkastellut teemat olivat energia ja ilmastonmuutos, ilma, luonnonvarat, toimintaympäristö ja kiertotalous. Kun Suomea verrattiin EU- ja OECD-maiden keskiarvoihin, tulos oli keskiarvoa parempi lähes kaikkien indikaattoreiden osalta.
Vertailumaista Suomi ylsi parhaaksi useilla alueilla: pienhiukkaspäästöt energiankäyttöä kohti, metsäpinta-alan osuus, pintaveden ekologinen tila ja cleantech-innovaatioympäristö. Lisäksi 13 indikaattorin (17:stä) osalta Suomi rankattiin vertailumaiden parhaaseen kolmannekseen.
Suomi sijoittui ensimmäiselle sijalle myös tammikuussa julkaistussa The Good Country -indeksissä. Neljättä kertaa julkaistu tutkimus asettaa 153 valtiota järjestykseen sen mukaan, mikä on maan kokonaisvaikutus maapallolla. Tutkimuksen mukaan Suomi tuottaa kansantaloutensa kokoon suhteutettuna eniten hyvää ihmiskunnalle.
Maamme metallien jalostuksen ja kaivosten arvoketju on EU:n mitassa ainutlaatuisen vahva. Metalleista elävä akkuteollisuus taas on EU:n kannalta strategisen tärkeä arvoketju ja osa myös koko unionin kehittämissuunnitelmaa tulevalla 5-vuotiskaudella.
Pyrimme omalta osaltamme tekemään parhaamme, että Suomi pysyy mukana näiden tärkeiden arvoketjujen kehittämisessä. Yritysten, ministeriöiden ja keskusjärjestöjen yhteistyötä osallistumisessa komission arvoketjuja käsittelevien työryhmien työhön olisi hyvä lisätä.
Kimmo Järvinen
Toimitusjohtaja
Metallinjalostajat ry
Pekka Suomela
Toiminnanjohtaja
Kaivosteollisuus ry
Kirjoitus on ilmestynyt ensimmäisen kerran Kauppalehden Debatti-palstalla 19.2. Kuva: Outokumpu valmistaa ruostumatonta terästä Torniossa, johon käytetään kromia Kemin kaivoksesta.
