Suomen etäisyys markkinoista edellyttää toimivaa merilogistiikkaa
Suomen ulkomaankaupasta suurin osa kulkee läntisen Euroopan kautta. Siihen suuntaan Suomi on maantieteellisesti saari, ja lähes kaikki vientikuljetukset tapahtuvat meritse. Sama koskee myös komponenttien, puolivalmisteiden ja raaka-aineiden tuontikuljetuksia. Ne ovat yritysten toiminnan kannalta yhtä merkittäviä kuin vientikuljetukset. Suomi siis elää merikuljetuksista.
Yritystemme asiakkaat ovat meistä ajallisesti ja matkallisesti kaukana, mikä nostaa merkittävästi myös kuljetusten kustannuksia kilpailijoihimme verrattuna. Manner-Euroopassa sijaitsevilla kilpailijoillamme asiakkaat saattavat olla vain muutaman tunnin ajomatkan päässä. Asiakas on tottunut nopeaan tunneissa mitattavaan palveluun. Suomalaisen kilpailijan on haettava kilpailuetunsa tehokkuudesta ja toimivasta logistiikasta. On toimittava 24/7 ja ympäri vuoden.
Asiakkaat eivät maksa Suomen sijainnin takia lisähintaa
Alati kovenevassa globaalissa kilpailussa tuotteen hinta määräytyy markkinoiden mukaan. Asiakkaat eivät maksa Suomen sijainnin perusteella lisähintaa tuotteesta. Etäisyydestä tuleva takamatka on kompensoitava tehokkuudella ja tarjoamalla asiakkaalle lisäarvoa kilpailijaa enemmän.
Suomen hallitusohjelmassa sanotaan, että teollisuuden kustannukset eivät hallituskaudella nouse. Tämän toteutuminen vaatii hallitukselta jatkossa suurempaa paneutumista, kuin mitä tähän mennessä on tapahtunut. Tutkimusten mukaan logistiikan osuus on 12 % yritysten liikevaihdosta. Sen kustannustehokkuudella on huomattava merkitys yritysten kilpailukyvylle.
Viranomaistoimet ovat johtaneet EU:ssa meriliikenteen alueellisiin määräyksiin, jotka poikkeavat globaaleista määräyksistä. Merenkulku on kuitenkin globaali toimiala, johon tällainen toiminta ei sovi. Alueelliset erillismääräykset voivat johtaa meriliikenteessä kilpailun vähenemiseen, mikä näkyy kuljetuskustannusten kohoamisena ja, vielä pahempaa, laivojen saatavuuden heikkenemisenä.
Koko kuljetusketjun on toimittava
Ilmastonmuutos avaa uusia mahdollisuuksia Koillisväylän mahdollisena avautumisena meriliikenteelle tietoliikenteen lisäksi. Ilmaston lämpeneminen muuttaa merenkulun toimintaympäristöä myös Suomen lähivesillä. Vaikka vaikeiden jäätalvien määrän voidaan olettaa vähenevän, on luotettava merenkulku turvattava myös sellaisen osuessa kohdalle. Tämä edellyttää riittävää ja Suomen olosuhteissa tehokasta jäänmurtokapasiteettia. Tulevat laivojen energiatehokkuusmääräykset saattavat heikentää uusien alusten jäissäkulkuominaisuuksia, mikä lisää tarvetta jäänmurtajien käyttämiselle.
Merilogistiikka ei pääty sataman laiturille tai ala sieltä. Toimivien laivayhteyksien ohella liikenneväylät yrityksistä satamaan ovat olennaisessa asemassa koko kuljetusketjun toimivuudessa. Niihin pätevät samat tekijät kuin meriliikenteeseen: kustannustehokkuus, luotettavuus, turvallisuus ja ympäristöystävällisyys.
Suomen hyvinvointi on riippuvainen uusista vientikaupoista. Noin 700 000 ihmistä Suomessa välillisesti työllistävässä teknologiateollisuudessa on meneillään rakennemuutos, jossa alalle syntyy uusia tuotteita, palveluita ja yrityksiä.
Koska suurin osa maamme viennistä ja tuonnista tapahtuu meritse, merilogistiikka on Suomen kilpailukyvyn kannalta olennaisessa asemassa. Sen on pystyttävä osaltaan kompensoimaan maamme syrjäisen sijainnin muodostama ajallinen ja kustannuksellinen takamatka.
asiantuntija
Teknologiateollisuus ry
Kirjoitus on julkaistu myös Satakunnan Kansassa 9.1.2017
