Suomessa valmistetaan edelleen paljon korkean teknologian tuotteita

Suomessa valmistetaan edelleen paljon korkean teknologian tuotteita

6.9.2016 klo 12.48 |
Jukka Palokangas

Tullihallitus julkaisee vuosittain tilaston niin sanotun korkean teknologian ulkomaankaupasta. Tilaston tarkoituksena on kuvata Suomen ja muiden maiden välistä tavarakauppaa näissä tuotteissa. Vientituotteiden luokittelu perustuu alun perin OECD:n laatimaan määritelmään vuodelta 1995.

Tähän Tullin tilastoon viitataan aika-ajoin Suomessa ja osoitetaan, kuinka erityisesti näiden tuotteiden vienti on romahtanut viime vuosina.

Huoli Suomen viennin heikosta volyymikehityksestä on perusteltu, mutta tämän tilaston käyttäjiltä toivoisi huolellisempaa tarkkaavaisuutta. Korkean teknologian tuotteiden määritelmä on nimittäin kovin suppea ja sen takia harhaanjohtava. Luokitteluun ei lueta mukaan esimerkiksi Suomessa valmistettavia risteilijälaivoja, jäänmurtajia, kaivoskoneita, satamanostureita, hissejä, metsäkoneita, dieselmoottoreita, henkilöautoja jne. Nämä kaikki tuotteet sisältävät paljon korkeaa teknologiaa ja osaamista. Tietotekniikkaa ja digitaalisuutta hyödynnetään näissäkin tuotteissa laaja-alaisesti.

Investointeja tarvitaan

Suomen kansainvälistä asemaa tässä Tullin vertailussa heikentää luonnollisesti se, että matkapuhelimet luetaan osaksi tätä luokittelua ja niiden tuotantohan on Suomessa loppunut.

Tästä tilastollisesta harhasta huolimatta myös Teknologiateollisuus kantaa suurta huolta viennin romahtamisesta sekä tutkimus- ja kehittämisinvestointien vähenemisestä Suomessa. Teollisuuden tuotantokapasiteetti Suomessa on pudonnut noin viidenneksen vuoden 2008 jälkeen. Valtion lisäpanostukset innovaatioihin ja investointeihin tulisikin kanavoida ennen kaikkea itse yritysten avuksi.

Valtion tulisikin rohkeasti valjastaa kaikki käytössään olevat keinot yritysten investointien edistämiseksi. Tekesin määrärahojen kasvattaminen sekä investointeihin kannustavan yritysverojärjestelmän luominen takaisivat parhaan tuloksen yritysten tuotannollisissa sekä innovaatioinvestoinneissa.

Tavaraviennin väheneminen estänyt palveluviennin kasvun

Rajanveto tuotannollisen toiminnan ja palvelujen välillä on sinällään häilyvä. Viennissä palvelujen osuus on kasvanut noin 30 prosenttiin, mutta osuudethan eivät tuo euroja Suomeen. Karu todellisuus on se, että palveluvientimme ei ole kasvanut lainkaan vuoden 2008 alun jälkeen. Tällainen kehitys on seuraus tavaraviennin vähenemisestä. Ilman peliteollisuuden viimeaikaista kasvua myös palveluvientimme olisi vähentynyt.  

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus muodostavat Suomen viennin selkärangan. Ne tuovat edelleenkin 80 prosenttia Suomen vientituloista. Palveluviennin tuloista näiden toimialojen osuus on 60 prosenttia. Suurin osa palveluviennin tuloista on ulkomailla ansaittuja rojalti- ja lisenssituloja. Huomionarvoista on se, että elektroniikkateollisuuden yritykset tuovat viiden miljardin euron edestä palveluvientituloja. Pelit ja ohjelmistot täydentävät teknologiateollisuuden palveluvientiä yhteensä 3,5 miljardilla eurolla. Nämä ovat Suomen suurimmat palveluviennin toimialat. 

Suomen suurin vientituoteryhmä on kuitenkin edelleen koneet ja laitteet. Paperituotteet on toiseksi suurin tuoteryhmä. Teollisuudella ja sen korkean teknologian tuotteilla on siten edelleen merkittävä rooli taloudessa. Teollisuusyritysten tuottavuus on jopa 40 prosenttia suurempi kuin palveluyritysten tuottavuus. Tässä onkin paradoksi. Mitä enemmän teollisuutta siirtyy Suomesta ulkomaille, sitä vaikeampaa on parantaa koko elinkeinoelämän keskimääräistä tuottavuutta. Emmehän omilla päätöksillämme edistä tällaista kehitystä!

Jukka Palokangas
Pääekonomisti
Teknologiateollisuus ry 

Kirjoitus on julkaistu myös Kauppalehdessä 6.9.2016.