Suomi ja EU tarvitsevat aktiivista teollisuuspolitiikkaa
Talouskasvu on vihdoin käynnistynyt vuosia kestäneen laman jälkeen. Vienti on alkanut jälleen vetää ja sen veturina toimii tuttuun tapaan teollisuus. Kolme tekijää kuitenkin rajoittaa tällä hetkellä Suomen talouskasvun jatkoa ja hyvinvointiamme: vientisektorin tuotantokapasiteetin, innovaatiorahoituksen sekä osaavan työvoiman puute.
Tarvitsemme ripeästi toimia, joilla saamme taloutemme kestävälle pohjalle. Tuotantokapasiteettiin on investoitava lisää ja robotiikkaa, automaatiota ja tekoälyosaamista on hyödynnettävä mahdollisimman hyvin. Tämä ei ole vain kilpailutekijä vaan välttämättömyys, jotta voimme kehittää Suomea ja Eurooppaa parempaan suuntaan. Myös perinteisesti vahvat teollisuudenalamme tulee pitää innovaatiotoiminnan kehittämisen piirissä.
Syyskuussa julkaistu EU:n uusi teollisuusstrategia nojaa vahvasti arvoketjuajatteluun ja innovaatioiden sekä digitaalisuuden kehittämiseen. Uusi strategia tukee teollisuuden investointeja tki-toimintaan ja syvempään integraatioon. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin strategisena tavoitteena on nostaa teollisuuden osuus EU:n bruttokansantuotteesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Komissio näkee aivan oikein, että teollinen kilpailukyky on yhteiskunnan kantava voima ja korkean jalostusasteen tuotteita voi tuottaa vain, jos teollinen osaaminen on vahvaa.
Suomi elää osaamisesta.
Pitkäjänteisen, aktiivisen teollisuuspolitiikan ytimessä pitää olla Suomessa tapahtuva tuotannon ja työllisyyden kasvu sekä Suomen houkuttelevuus investoinneille. Teollisuuspolitiikassa keskeistä on paitsi osaamisen kehittäminen ja työvoiman saatavuus myös toimiva logistiikka, sujuvat lupakäytännöt, ennakoitavat veroratkaisut ja kilpailukykyinen kustannustaso.
Suomi elää osaamisesta. Sen vuoksi erityisesti lisäpanostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin ovat välttämättömiä. Yrityksille suunnatun tki-rahoituksen lisääminen ei ole kulu, vaan sijoitus Suomen hyvään tulevaisuuteen. Voittajana globaalista talouskilpailusta selviää se, joka pystyy tehokkaimmin rakentamaan saumattomasti toimivan ekosysteemin kaikkien arvoketjun toimijoiden kanssa. Tuotteita ei kannata enää kehittää valmiiksi itse, vaan arvoketjun toimijoiden välillä tarvitaan vahvaa integraatiota.
Me suomalaiset emme voi kopioida ja toistaa sitä, mitä muut ovat tehneet, vaan meidän on löydettävä oma teollinen strategiamme, joka yhdistää tietovaltaisen osaamisen ja asiakaslähtöisen, verkottuneen innovaatiotoiminnan. Vain siten voimme pärjätä markkinoilla ja maailmalla.
Kimmo Järvinen
Toimitusjohtaja, Metallinjalostajat ry
@jarvinen_kimmo
