Suomi menettää globaalia markkinaosuuttaan cleantechissä
Cleantechin strategisen ohjelman johtoryhmän ja seurantaryhmän neuvottelukunta kokousti eilen Vapaavuoren johdolla viimeistä kertaa tällä vaalikaudella.
Ohjelman numeerisena tavoitteena on ollut nostaa Suomen horisontaalisen cleantech-liiketoiminnan arvo vuoden 2012 tasosta (25 MRD €) kaksinkertaiseksi eli 50 MRD euroon sekä viennin osuus 75 %:iin vuonna 2020.
Heti alussa tosin todettiin, että alkuperäinen tavoiteasetanta johtaisi siihen, että Suomi itse asiassa menettäisi markkinaosuuttaan. Frost&Sullivanin mukaan kaikki globaalin cleantechiin laskettavat segmentit kasvavat maailmalla Suomen asettamaa tavoitetta nopeammin. Vuonna 2014 cleantech-liikevaihdon arvo Suomessa on jopa supistunut verrattuna vuoteen 2013.
Keskustelussa todettiin, että nelivuotisessa ohjelmassa TEM ja Suomen valtio ovat kuitenkin tehneet juuri niitä asioita, joita valtiolta odotetaan, jopa ehkä liikaakin. Ilahduttavaa oli havaita, että noin kahdeksan vuoden aikana myös Cleantech Finland -brändillä on ollut positiivinen vaikutus Suomen maakuvaan.
Mistä markkinaosuuden menettäminen johtuu?
Keskustelijat nostivat suhdannetilanteen yhdeksi tärkeäksi syyksi, vaikka kysyntäpuolen tilanne onkin sama Suomen kilpailijamaille. Pääsyy liittyy siis omaan kotikutoiseen rakennemuutokseemme ja yritysten tilanteeseen. Yritysjohtajat totesivat puheenvuoroissaan, että tärkein syy on kunnianhimon puute yrityksissä: ei haluta lähteä kasvamaan voimakkaasti.
Muutamat harvat pörssiyrityksemme menestyvät maailmalla hyvin, mutta se ei riitä ylläpitämään koko markkinan kasvun mukaista kasvuvauhtia suomalaisyrityksissä. Päästöoikeuksien halpa hinta ei myöskään muodosta riittävää kannustinta kehittää uutta teknologiaa. Tarvitaan investointeja Suomeen, joiden avulla saataisiin aikaan uutta kasvua. Tietoisuuden levittäminen valtion toimista ja resursseista on myös avainasemassa.
Miten asiaa voitaisiin sitten korjata?
Finpron mukaan TEMin kansainvälistymisohjelmiin ohjattavista resursseista voitaisiin suunnata noin 15 M€ cleantech-alueelle. Fokusta kaivataan nimenomaan Suomen muutamiin vahvoihin cleantech-segmentteihin, kuten. energiatehokkuus, vesiosaaminen, biopolttaminen ja älykkäät sähköverkot.
Kasvupotentiaali liittyy vahvasti pk-yritysten viemiseen maailmalle joko omilla tuotteilla ja/tai veturiyritysten vetäminä. Pk-yrityksiä tulisikin saada mukaan ohjelmiin paljon nykyistä enemmän, mikä edellyttää jalkatyötä ohjelmien valmistelijoilta ja etujärjestöiltä.
Yritysjohtajat, perehtykää olemassa olevaan Cleantechin strategiseen ohjelmaan ja olkaa aktiivisesti rakentamassa uusia!
Jorma Turunen
Toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry
