Suomi mukaan sähköistämään liikennettä

Sähköautoilun ja uusiutuvan energian yleistyminen lisäävät useiden eri metallien tarvetta lähivuosina. Suomella on hyvät mahdollisuudet hyötyä sähköautoilun globaalista läpimurrosta.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävä kehitys edellyttävät uusien, kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa. Cleantech-ratkaisujen kysynnän kasvu lisää useiden eri metallien tarvetta tulevina vuosina.

Sähköautojen määrä Pohjoismaissa kasvoi viime vuonna 57 prosenttia. Vuonna 2030 jo kolmasosa autoista voi olla sähköautoja. Kasvun pullonkaulaksi saattaa kuitenkin muodostua metallien saatavuus. Sähköautojen akkuihin tarvitaan muun muassa kobolttia, litiumia ja nikkeliä, joiden saanti tulee olemaan haasteellista kysynnän ollessa näin rajua.

Suomella on kuitenkin hyvät mahdollisuudet hyötyä sähköautojen menekin kasvusta: Maamme kallioperästä löytyy kaikkia akkuihin tarvittavia metalleja. Kokkolassa ja Harjavallassa jalostetaan tällä hetkellä 13 prosenttia maailman koboltista. Uusia hankkeita kobolttikaivosten avaamiseksi ja kobolttisulfaatin ja -rikasteen tuottamiseksi on vireillä useita. Lisäksi Keski-Pohjanmaalle, Kaustiselle, on suunnitteilla litium-kaivos. Tavoitteena on tuotannon käynnistäminen vuonna 2020.

Akkutehdas Suomeen?

Suomen ei kannata jäädä pelkästään raaka-aineiden tuottajaksi. Akkujen ja akkukomponenttien valmistajia ja investoijia pitäisi houkutella Suomeen hyötymään metallien jalostuksen huippuluokan tuotantoketjusta. Eurooppalaisten toimijoiden lisäksi erityisesti Kiinassa on useita potentiaalisia alan yrityksiä ja investoijia.

Kaivosteollisuuden ja metallien jalostuksen vaikutus maamme hyvinvointiin on jo nyt merkittävä. Pelkästään metallien jalostajat lisäävät Suomen bkt:tä 10 miljardilla eurolla vuodessa. Suora ja epäsuora työllisyysvaikutus on noin 120 000 henkilötyövuotta. Akkujen ja akkukomponenttien tuotannon myötä alan panos suomalaiseen hyvinvointiin kasvaisi entisestään.

Suomi on tällä hetkellä houkutteleva kohde kaivosinvestoinneille ja alalla on kova tarve osaavalle työvoimalle. Oppilaitoksille olisi luotava taloudelliset kannusteet lisätä erityisesti yritysten tarpeisiin vastaavaa muunto- ja täydennyskoulutusta.

Kaivoksia tarvitaan

Metallit ovat 100-prosenttisesti kierrätettäviä ja kiertotalous on viime vuosina edennyt vauhdilla. Neitseellisten raaka-aineiden kysyntä tulee kuitenkin kiihtymään maailmanlaajuisen kasvun ja paremman elintason tavoittelun lisäksi myös ympäristö- ja ilmastovaatimusten johdosta. Sähköautoilun lisäksi erityisesti uusiutuvan energian tuotannon kasvu lisää metallien tarvetta. Esimerkiksi tuulimyllyjen turbiineihin tarvitaan teräksen lisäksi peräti yhtätoista eri metallia.

Suomen metallien tuotannon valtteina pidetään selkeästi muita maita pienempää hiilijalanjälkeä ja vastuullista toimintatapaa. Torniossa ruostumatonta terästä tuotetaan jopa 60 prosenttia vähäisemmillä hiilidioksidipäästöillä kuin kilpailijamaissa. Lisäksi teräksen kierrätysaste on 85 prosenttia, kun maailmalla keskiarvo on 50 prosenttia.

Tuotannon vastuullisuudesta on pidettävä kiinni myös jatkossa. Suomalainen teollisuus on edelläkävijä kiertotalouden edistämisessä ja esimerkiksi ympäristöä säästävien digitaalisten innovaatioiden hyödyntämisessä.

Julkisen sektorin on huolehdittava siitä, että suomalainen toimintaympäristö pysyy kilpailukykyisenä. Valtioneuvosto on aloittanut yhdessä Ruotsin kanssa kaivosalan vastuullisuussertifikaatin valmistelun. Sertifikaatti kertoisi tuotannon vastuullisuudesta koko arvoketjun osalta. Kannatettava hanke lisäisi entisestään tuotannon läpinäkyvyyttä ja kestävyyttä.

Investointien saaminen vaatii usean toimijan yhteisponnisteluja

Kotimaiset kaivokset ja metallien jalostajat auttavat Suomea taloutta kohtaamaan muuttuvan yhteiskunnan ja maailmantalouden haasteet. Sähköautot tulevat nyt, ja Suomella on harvinainen tilaisuus päästä mukaan kehityksen eturintamaan. Yksi sähköautojen kriittisin komponentti on edullinen ja tehokas akku. Euroopan sähköautoteollisuuden tulevaisuus riippuukin suurelta osin kyvystämme valmistaa halpoja litiumakkuja. Tällä hetkellä näiden akkujen valmistus on keskittynyt lähes yksinomaan Aasiaan. Euroopassa on arvioitu tarvittavan ainakin seitsemän niin sanottua gigafactory-luokan akkutehdasta vuoteen 2024 mennessä.

Akkutehdasinvestointi on noin 500 miljoonan investointi, ja alan yritykset ovat kansainvälisiä toimijoita. Investoinnin saaminen Suomeen vaatii koko yhteiskunnan ponnisteluja. Tehdasalueen logistinen sijainti, lupamenettelyt, verotus, osaajien saatavuus ja jopa Suomeen muuttavien asiantuntijoiden perheiden ensivaikutelma viihtyvyydestä vaikuttavat kaikki ratkaisevalla tavalla sijoituspäätökseen.

Edotamme Suomeen eri toimijoiden yhteistä projektia, jonka avulla voimme varmistaa, että kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla toimitaan yhteisen hyvän eteen ja raivataan kaikki mahdolliset esteet investointien tieltä. Yksikin näistä tehtaista työllistää tuotannossa tyypillisesti noin 1000 henkilöä ja rakennusvaiheessa huomattavasti enemmän.

Kimmo Järvinen                                                       toimitusjohtaja                                                        Metallinjalostajat ry @jarvinen_kimmo	Pekka Suomela toiminnanjohtaja Kaivosteollisuus ry @SuomelaPekka

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran 17.8.2018 Talouselämän Tebatissa.