Talouden kasvuarviot ropisevat alaspäin

Pääekonomisti Petteri Rautaporras

Talouden kasvuarviot ropisevat alaspäin

Ti, 17.09.2019 - 13:34 |
Pääekonomisti Petteri Rautaporras

Alkusyksystä julkistetut talousennusteet ovat ikävä viesti työllisyyskehitykselle. Talouden kasvu hiipuu, ja kasvukäyrät osoittavat yhä enemmän alaspäin. Ennusteita on leikattu lähes poikkeuksetta. Kehitys on huolestuttava, vaikka luvuissa ei ole toistaiseksi nähty dramaattisia muutoksia. Epävarmuuksia on yhä paljon. Ja mitä tekee vaaleihin valmistautuva Trump?

Talouden horisontti on paksussa sumussa, ja kehityksen ennustaminen on poikkeuksellisen vaativaa. Erityisen vaikeaa on ennustaa maailmantalouden poliittisia riskejä, joista saamme kuulla uutisia lähes päivittäin. Taloutta koettelevat lisäksi mm. Saudi-Arabian öljyntuotantoon kohdistetut iskut ja Hong Kongin tilanne.

Näkymien epävarmuudesta ja vakavuudesta kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuore (16.9.) ennuste. Sen mukaan teknisen taantuman todennäköisyys on vuoden 2020 loppuun mennessä jo 50 prosentin luokkaa!

EKP keventää jälleen rahapolitiikkaa

Myös Euroopan keskuspankki on ollut aiempaa pessimistisempi. Pankki leikkasi syyskuun alkupuolella euroalueen kasvuennustetta ja näkee monia uhkia talouskasvun kestävyydelle.

EKP turvautui ennalta odotettuihin toimiin: Pankki aloittaa jälleen arvopapereiden ostot 20 miljardin euron kuukausitahdilla. Myös talletuskorkoa laskettiin yhä tukevammin pakkaselle -0,5 prosenttiin.

Nähtäväksi jää, miten EKP:n toimet purevat.

Vaikka rahapolitiikan keventämisellä on kokonaisuutena myönteinen vaikutus talouskasvuun, voi vaikutus tällä kertaa jäädä kuitenkin vähäiseksi. Rahapolitiikka on jo ennestään erittäin kevyttä ja korot alhaalla, joten lisäkeventämiseltä ei ole lupa odottaa suuria.

Kauppasodassa pieni hengähdystauko

Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasodassa on tällä hetkellä jonkinasteinen hengähdystauko loppukesän kiivaamman vaiheen jälkeen. Yhdysvallat ilmoitti lykkäävänsä aiottuja tullikorotuksia, ja vastineeksi Kiina on jälleen ostanut soijaa Yhdysvalloista.

Kaikki tähän mennessä koettu viittaa kuitenkin siihen, että kyseessä on tälläkin kertaa vain hengenveto ennen seuraavaa voimainkoitosta. Yhdysvalloissa pidetään presidentinvaalit reilun vuoden kuluttua. Ne eivät voi olla vaikuttamatta presidentti Trumpin toimintaan.

Vaalien läheisyydestä johtuen Trumpilla on karkeasti kaksi vaihtoehtoa kauppakiistassa.

Joko Trump myöntää olleensa pääosin väärässä, perääntyy merkittävästi vaateissaan ja maailma jatkaa suurin piirtein samaa rataa kuin ennen kauppasotaa. Tai sitten Trump lyö lisää pökköä pesään ja lisää jatkuvasti painostusta Kiinaa kohtaan ‒ ja miksei myös EU:ta. Samaan aikaan näyttää hyvin epätodennäköiseltä, että Kiina antaisi periksi ja myöntyisi Yhdysvaltojen vaatimuksiin.

Edellä kuvatun vuoksi arvioin, että kauppasota jatkuu ainakin Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin asti ja haittaa yhä voimakkaammin maailmantalouden kasvua. Toivottavasti olen väärässä ja lokakuussa mahdollisesti jatkuvissa neuvotteluissa saadaan aikaan hyvä, molempia osapuolia tyydyttävä sopimus.

Britanniassa sekasorto brexitistä

Britannian parlamentti on ajautunut painajaismaiseen tilanteeseen brexitistä. Pääministeri Johnson hokee yhä uudelleen, että Britannia eroaa EU:sta lokakuun lopussa joko sopimuksen kanssa tai ilman. Parlamentti kuitenkin vaatii välttämään sopimuksettoman eron ja hakemaan tarvittaessa jatkoaikaa neuvotteluille. Todennäköisyys sopimuksen syntymiselle ei liene kovin suuri.

Brexitin vaikutuksia talouteen on vaikea arvioida lukuisten yksityiskohtien takia. Suomeen suurimmat vaikutukset tulisivat välillisten vaikutusten kautta: brexit vaikuttaa kauppakumppaneihimme ja siten myös meidän kasvuedellytyksiimme.

Viime viikolla Pellervon taloustutkimus PTT raportoi, että riippuen lopullisista yksityiskohdista brexitin vaikutus Suomen kasvuun olisi -0,2 % - -0,9 %. Näin ollen yksistään brexit-riskin toteutuminen pahimman mukaan painaisi Suomen kasvun lähelle nollaa.