Tältä näyttää EU:n valmistelema palautumissuunnitelma koronakriisistä – Haasteena jäsenmaiden jakaantuminen viiteen leiriin
Koronaviruskriisi iski globaaliin maailmantalouteen lujaa ja arvaamatta. Täydellisenä yllätyksenä tämän terveyden ja talouden mustan joutsenen ei kuitenkaan olisi pitänyt tulla. Tutkijat ovat ennustaneet maailmanlaajuista virusta jo vuosien ajan.
Suomen ja EU:n mittavat kriisipanostukset terveydenhuoltoon sekä yritysten rahoitustilanteen turvaamiseksi ovat olleet välttämätöntä ja kiitettävää akuutin kriisinhoitoa. Ne mahdollistavat siirtymisen seuraavan vaiheeseen, nyt kun pahin kriisivaihe näyttää olevan helpottamassa (terveyskriisi ei ole kuitenkaan vielä ohi).
Mahdollisuudet palautumiseen paranevat huomattavasti, kun päättäjät ja yritykset pystyvät suunnittelemaan pitemmän tähtäimen elvytystoimia.
Mitä EU:ssa sitten on tehty?
Palautumissuunnitelma: Eurooppa-neuvosto ja EU-komissio ovat siirtyneet valmistelemaan kriisinhoidon toista vaihetta eli kokonaisvaltaista palautumissuunnitelmaa. Siinä on rahoitus- ja terveydenhuollon kriisisuunnitelman lisäksi muitakin politiikkatoimia. Suunnitelman peruspilareina ovat solidaarisuus ja yhdenmukaisuus sekä joustavuus.
Koska kriisi ei ole vielä ohi, on tärkeää säilyttää riittävä liikkumavapaus politiikkatoimissa. Suunnitelmassa painotetaan voimakkaasti toimeenpanon yhteisvastuullisuutta ja kaikkien osapuolten eli jäsenvaltioiden, alueiden, yritysten, EU-kansalaisten sekä muiden sidosryhmien osallistamista.
Ilmastonmuutoksen torjunnan edistäminen: EU-instituutiot haluavat edelleen pitää kiinni Euroopan Vihreän kehityksen ohjelman periaatteista ja rakentaa palautumissuunnitelman digitaalisuuden ja ilmastonmuutoksen torjunnan edistämisen perusteille. EU:ssa uskotaan vahvasti, että sisämarkkinoiden toimivuuden parantaminen, kiertotalouden edistäminen ja strategisen autonomian vahvistaminen dynaamisen teollisuusstrategian kautta on tullut koronakriisin opetusten ansiosta aikaisempaa huomattavasti tärkeämmäksi.
Digitaalisuuden lisääminen: Pandemia on erityisesti osoittanut digiteollisuuden kehittämisen välttämättömyyden. Mielenkiintoinen yksityiskohta EU:n digikehittämisen välttämättömyydestä on EU-instituutioiden oman toiminnan vanhakantaisuus. Vasta kaksi viikkoa liikkumisrajoitusten asettamisen jälkeen EU-komissio ja -parlamentti saivat pystyyn omat etätyöskentelyjärjestelmänsä. Euroopan neuvoston toiminta ei ole vieläkään palautunut normaalille tasolle.
Hallinnon joustavoittaminen: Teknologiateollisuuden jäsenyritysten kannalta erittäin positiivista suunnitelmassa on painotus EU:n hallintojärjestelmän joustavuuden ja kriisitietoisuuden lisäämiseksi. EU:n on aika vakavasti tarkastella oman toimintansa sääntöpohjaa ja kykyään sopeutua muuttuviin olosuhteisiin riittävän nopeasti. Pandemia on maailmanlaajuinen ja niin on oltava sen ratkaisujenkin. Virus ei tunne valtioiden rajoja ja se iskee valikoimatta kaikkiin yhteiskuntaryhmiin. EU:lla, kuten muillakin johtavilla G20 ja G7-mailla, on vastuu palauttaa YK:n ja WTO:n toimintakyky ja elvyttää maailmankauppa ja kansainväliset hankintasuhteet.
Arvio arvoketjujen haavoittuvuudesta: Erityisesti EU:n suunnitelmassa korostetaan tarvetta arvioida uudelleen eurooppalaisten arvoketjujen haavoittuvuus ja kyky toimia kriisitilanteissa. Instituutiot ehdottavat, että nyt on aika tehdä perusteellinen analyysi EU:n yritysekosysteemien autonomisuudesta ja eniten kärsineistä sektoreista ja toteuttaa analyysin pohjalta tarvittavat politiikkamuutokset.
Jäsenmaat jakaantuneet viiteen leiriin
Kuten niin monesti aiemminkin, viime kädessä on kyse rahasta. Eurooppa-neuvoston presidentti Charles Michel esitti EU:n jäsenmaiden johtajille tiistai-illan kutsukirjeessään vetoomuksen unohtaa erimielisyydet ja pyrkiä yksimieliseen ratkaisuun kriisinhoidon rahoituksessa. Tehtävä ei ole helppo.
Brysselin pelikirjan mukaan jäsenmaat ovat jakautuneet viiteen eri leiriin:
”Solidarity soldiers”: Tähän ryhmään kuuluvat useimmat Etelä- ja Itä-Euroopan maat, jotka esittävät merkittävää tulonsiirtoa veronmaksajilta EU:n eteläisiin valtioihin.
”The Italians”: Rooma on jäämässä lähes yksin Eurobondi-ajatuksensa kanssa muiden jäsenvaltioiden epäillessä ratkaisun teknisen toteutuksen toimivuutta.
”Friends, and true friends, of cohesion”: Keski- ja Itä-Euroopan suuret pääkaupungit ovat vaikean valinnan edessä. Avustukset kyllä kelpaavat, mutta entä jos maat joutuvatkin Etelä-Euroopan alikehittyneiden alueiden pelastusoperaation maksumiehiksi?
”The frugals”: Suomi ja monet pohjoisen Euroopan valtiot pelkäävät joutuvansa EU:n yhteisen solidaarisuus- ja koheesiopolitiikan maksumiehiksi.
”The Germans”: Saksan liittokansleri Angela Merkel näyttää suhtautuvan myötämielisemmin Rooman ehdotukseen Eurobondeista (ainakin Rooma ajattelee näin), mutta ehkä kuitenkin ajatuksena on saada Ranska mukaan palautumissuunnitelmaan.
Brysselin kuplassa kiehuu jälleen.
Lisätietoja:
Brysselin-toimiston vetäjä Kimmo Järvinen, puh: 043 825 7642, kimmo.jarvinen@teknologiateollisuus.fi, twitter: @jarvinen_kimmo
