Tarvitseeko Horisontti strategian?

EU:n uusi innovoinnin puiteohjelma Horizon 2020 on ollut suuri menestys, vaikka vasta alkutaipaleella ollaankin. Ohjelma alkoi vuonna 2014 ja jatkuu aina vuoteen 2020 saakka. Sen puitteissa käytetään tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioon melkein 80 miljardia euroa rahaa.

Suomikin maksaa ohjelmasta EU-jäsenmaksunsa kautta, joten on syytä asettaa hyvät tavoitteet tuon sijoituksen takaisinsaamiseksi. Toistaiseksi Suomi on vielä kerännyt ohjelmasta panoksensa ja vähän päälle, mutta muutkin maat oppivat nopeasti ohjelman hyödyntämisen. Takaisinmaksukertoimemme on n. 1,3, mutta on syytä huomata, että mitään kattoa ei yhden maan saannolle ole asetettu. Varaa tilanteen parantamiseen siis on runsaasti.

Vähenevä kotimainen rahoitus paikattava EU-rahalla

Komission DG Internal Policies on juuri julkaissut ensimmäisen Horizon 2020 -ohjelman arvioinnin. Sen mukaan ohjelma on erittäin suosittu ja samalla kriteereiltään tiukka. Sadassa ensimmäisessä H2020 tarjouskutsussa ohjelma houkutteli noin 36 700 hyväksytyn muotoista tarjousta, joista rahoituksen sai n. 4 300 tarjousta.

Kyse on siis erittäin kilpaillusta rahoituksesta. Voittavan tarjouksen takana onkin usein seuraavanlaisia elementtejä: projekti on osallistujalle strategisesti merkittävä, projektin onnistumisen tuoma eurooppalainen lisäarvo on erittäin suuri, globaali kilpailutilanne ja aihealueen state of the art tunnetaan hyvin, tarjouksen kirjoittamiseen panostetaan kunnolla ja kutsun sekä politiikka- ja strategisen ohjelman sisällöt ovat hyvin hallussa. Usein käytetään lisäksi vanhoja EU-hankekettuja tai tarjouskonsultteja, jotka ovat erikoistuneet jollekin tietylle alalle ja osaavat kaikki vaaditut yksityiskohdat läpikotaisesti.

Nykyään vaikeus ei enää ole kiinni teknisistä seikoista, kuten vaikeista online-työkaluista tai järjestelmävirheistä. Siltä osin on nähtävissä huomattavaa parannusta. Kaikki asiointi EU:n kanssa tapahtuu sähköisesti Participant Portalin kautta käyttäen omaa Participant Identification Codea eli PICiä.

Hankesalkkua tuplaamaan

Koska peli on uuden puiteohjelman osalta niin paljon koventunut ja samalla ohjelma on muuttunut entistäkin yritys- ja innovaatiomyönteiseksi, meidän kannattaisi kansallisella tasolla suunnitella huomattavasti paremmin, miten haluamme ottaa oman osamme ohjelman tarjoamista hyödyistä.

Kansallisesti on ensinnäkin lisättävä huomattavasti yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä, akateemista sektoria ja tutkimuslaitoksia unohtamatta. Esim. VTT on Suomen suurin ja koko EU:n 8. suurin H2020-ohjelman hyödyntäjä ja osaa erittäin monialaisesti kaikki ohjelman kommervenkit. Toiseksi, meidän on alettava puhaltaa yhteen hiileen aivan uudella lailla. H2020 tarjoaa rahoitusta niin laajalla rintamalla, että sieltä riittää kaikille hyvää eikä ole syytä kilpailla kansallisella taholla toistemme kanssa. Kolmanneksi, on huomattava, että olemme luisumassa kauas kansallisesta 4 %:n TKI-intensiivisyystavoitteestamme ja laskevien kotimaisten TKI-rahojen aikana meidän on paikattava vähenevä rahoitus EU-lähteistä.

Peräänkuulutankin kansallista Horisontti-strategiaa, joka voi myöhemmin laajentua yleiseksi EU-tutkimusohjelmien hyödyntämisstrategiaksi. Se paloittelisi EU:n TKI-ohjelman sisällön niin aiheiden kuin ajankohtienkin osalta sopiviksi palasiksi ja etsisi vastuulliset tahot tarjousten tekemiseen. Se näkisi Suomen alueelliset TKI-osaamiskeskittymät ja jakaisi vastuuta ohjelmaosasten osalta sinne, mihin se kuuluu. Se lopettaisi turhan kansallisen kilpailun EU-rahoituksesta ja loisi läpinäkyvyyttä ja ymmärrystä eri hankkeiden välillä, niin että onnistumisemme parantuisi yli vertailumaitten. Se myös keräisi tiedon tulevaisuuden tarpeista ja lobbaisi niitä seuraaviin ohjelmiin, jotta työlle saadaan taktista syvyyttä sekä jatkuvuutta. Se tarjoaisi työkaluja ja apua suomalaisille toimijoille saada tarjoukset vähimmäisvaivalla onnistumiskuntoon.

Sellainen strategia saattaisi jopa riihikuivan rahan kotiuttamisen lisäksi nostaa kansallista itsetuntoa sille tasolle, minne se TKI-intensiivisessä maassa kuuluukin. Kun kansallinen hankesalkku on tuplattu ja saatava rahoitus triplattu, voidaan alkaa rakentaa tulevaisuutta vahvan uuden TKI-pohjan päälle.

Juha Saarnio toimii Teknologiateollisuudessa johtavana asiantuntijana sekä CDO:na.