Tasa-arvon algoritmi on parempi
Ensitreffini tietokoneen kanssa fuksina 80-luvun Otaniemessä olivat järisyttävä kokemus. Kokonaan uusi maailma avautui ohjelmoinnin peruskurssilla, ja eipä aikaakaan, kun olin jo ahminut lähes kaikki tietotekniikan kurssit, joita TKK:lla oli tarjota. Älykkään koneen opettaminen, ensin pakollisten harjoitustöiden tekoon, sitten yhä monimutkaisempiin laskutehtäviin, puhelujen reititykseen tai robotin ohjaamiseen, oli koukuttavaa puuhaa. Puhumattakaan pelien koodauksesta omaksi huviksi vapaa-ajalla. Algoritmit veivät mennessään.
En ollut ainoa, joka hurahti uuteen tekniikkaan, niin teki moni muukin 180 kurssikaveristani. Jopa muutama kurssin puolesta tusinasta naisesta. Luit oikein: naisia oli kurssillamme vain muutama prosentti. Ihan kuin opiskelijavalinnan algoritmissa olisi ollut jokin bugi, jo silloin.
Ihan kuin opiskelijavalinnan algoritmissa olisi ollut jokin bugi.
YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on käynnistänyt Generation Equality -kampanjan, jonka tavoitteena on edistää tasa-arvoa niillä yhteiskunnan osa-alueilla, joilla kehitys on ollut hidasta. Teknologia-ala on ikävä kyllä yksi näistä aloista. Järjestön Tasa-arvon algoritmi -kampanjassa ”keskitytään herättämään keskustelua teknologia-alan tasa-arvosta ja nostamaan esiin positiivisia esimerkkejä, joiden kautta maailmasta tehdään tulevaisuudessa yhdenvertaisempi”.
Teknologiateollisuudessa toimialan sukupuolittuneisuus on yhä iso ongelma, myös Suomessa: naisten osuus on 22 prosenttia teknologiayritysten henkilöstöstä, ja koulutusvalinnat ovat edelleen jyrkän sukupuolittuneita. Asia on tärkeä myös yritysten kannalta – teknologia-ala tarvitsee kipeästi lisää osaajia sekä monipuolisempaa osaamista, joka syntyy parhaiten yhdistelemällä erilaisia näkökulmia ja ajattelumalleja.
Tulemme syksyllä julkistamaan tuloksia yrityksillemme tehdyistä osaajatarvekyselyistä. Ei tarvitse olla suuri velho ennustaakseen, että niissä painottuu monimuotoisuus ja monialainen osaaminen. Monimuotoisuuden on syytä näkyä paitsi yritysten sukupuolijakaumassa myös osaamisalueiden yhdistelmissä ja erilaisten taustojen kirjossa.
Teknologia-ala tarvitsee monipuolisempaa osaamista, joka syntyy parhaiten yhdistelemällä erilaisia näkökulmia ja ajattelumalleja.
Teknologia-alalla tarvitaan matemaattista ajattelukykyä ja tehdään merkityksellistä työtä – esimerkiksi automatisoidaan arjen toimintoja, mahdollistetaan kiertotalous ja pelastetaan maailma ilmastotuholta. Näin monimutkaisten haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan eri sukupuolten näkökulmia ja osaamisia.
Pyrimme tekemään kaikkemme sen eteen, että tytöt ja naiset innostuisivat teknologia-alasta. Teknologiateollisuuden sylistä lähti aikoinaan esimerkiksi Women in tech -verkosto, joka on tuonut esiin inspiroivia roolimalleja ja rakentanut asian ympärille tuhansien yhteisön Suomessa.
On tärkeää, että teknologiayritykset pitävät myös itse yllä tasa-arvokeskustelua ja tuovat esiin tekojaan tasa-arvon edistämiseksi. Suomalaisissa teknologiayrityksissä tätä tehdään jo paljon, ja toivon, että näitä tekoja ja esimerkkejä tuodaan esiin myös tässä kampanjassa.
Urani alkuvaiheessa koodarina saatoin tuntea valtavaa riemua keksittyäni ongelman ratkaisevaan koodinpätkään uuden, paremman algoritmin. Samaa riemua voi löytää vanhojen sukupuolittuneiden työtapojen uudistamisesta. Tasa-arvoiset ja monimuotoisuutta hyödyntävät yritykset ovat kertaluokkaa kannattavampia, paremmin kasvavia ja työpaikkoina halutumpia. Tasa-arvon algoritmi on parempi.
Jaakko Hirvola, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry, jaakko.hirvola@teknologiateollisuus.fi, @jaakkohirvola
Näin osallistut kampanjaan:
- Ulkoministeriö: Generation Equality: Kaikkien teknologia -kampanja
- Osallistu keskusteluun ja jaa parhaita käytäntöjä sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #KaikkienTeknologia, #AllasTeknik ja #EqualTech
Lue lisää aiheesta:
Blogi: Naisen mitokondrioissa piilee ranskan verbejä, mies hengittää numeroita ja yhtälöitä
