Teknologiateollisuuden toive Euroopan innovaatiotoiminnan vahvistamisesta on kuultu
Kesäkuun toinen viikko toi tullessaan erittäin hyviä uutisia Suomelle ja Teknologiateollisuuden yrityksille. Euroopan komissio esittää EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan vuosille 2021–2027 yli 50 prosentin korotusta. Euroopan horisontti -nimeä kantavan tutkimus- ja innovaatio-ohjelman budjetiksi esitetään 94,1 miljardia siitä huolimatta, että UK:n lähtö EU:sta synnyttää EU:n tulopuolelle noin 10 miljardin loven.
Horisontti-ohjelman lisäksi komissio ehdottaa InvestEU-rahastoon panostettavan 3,5 miljardia euroa, Euratom-ohjelmaan 2,4 miljardia ja puolustusteollisuuden kehitykseen 4,1 miljardia. Merkittävän rahoituskokonaisuuden perustaminen kuvastaa selkeästi Junckerin komission tahtotilaa vahvistaa EU:n puolustusvalmiutta nykyisessä, epävakaassa maailmantilanteessa.
Edellisten lisäksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman 9,2 miljardin ohjelmalla pyritään vastaamaan digitaalisiin infrastruktuurihaasteisiin kuten suurteholaskentaan, tekoälyyn, kyberturvallisuuteen ja digitaaliseen osaamiseen sekä digitaaliteknologioiden laajamittaisen käytön varmistamiseen taloudessa ja yhteiskunnassa. Suomessakin voimakkaan kehitystyön alla olevan 5G-verkon kehittämiseen on ohjelmassa varattu 3 miljardia euroa.
Perustutkimuksen ja sen edellytysten rahoittamisen pilari ”Open Science” (25,8 miljardia) koostuu kolmesta rahoitusohjelmasta: huipputason läpimurtotiedettä rahoittavasta Euroopan tutkimusneuvostosta ERC:stä, tutkijaliikkuvuuden ohjelmasta eli Marie Sklodowska-Curie- toimista ja tutkimusinfrastruktuurien kehittämisohjelmasta.
PKT-sektorille suunnattu Avoin innovaatio -pilari (13,5 miljardia) tukee läpimurtoinnovaatioiden skaalaamista kansainvälisille markkinoille ja Euroopan innovaatioekosysteemeiden kehittämistä. Pääroolissa kolmannessa pilarissa on Euroopan innovaationeuvosto (EIC) (10,5 miljardia), joka tukee kasvuyritysten skaalaamista globaaleiksi menestystarinoiksi. Se, kuinka hyvin suomalainen PKT-sektori pystyy hyödyntämään EIC-rahoitusta, riippuu nyt pitkälti yritysten ja julkisen sektorin kyvystä hyödyntää tarjolla olevaa rahoitusta.
Panostuksia teknologian kehittämiseen
Teknologiateollisuuden kannalta merkittävin ja koko ohjelman suurin pilari on Globaalit haasteet ja elinkeinoelämän kilpailukyky (52,7 miljardia). Erityisesti terveys, digitalisaatio ja teollisuus sekä ilmasto, energia ja liikkuvuus-klusterit tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden suomalaisille yrityksille kehittää omaa teknologista osaamistaan
Digitalisaatio ja teollisuus -klusterin (15 miljardia) sisältä löytyy rahoitusta teollisuutemme kipeästi kaipaamaan tekoälyn ja robotiikan sekä kiertotalousteknologioiden kehittämiseen. Eurooppalaiset järjestöt tekevät aktiivista työtä saadakseen omat vähähiilisen teollisuuden kehitysohjelmansa mukaan klusterissa olevaan vähähiilisen ja puhtaan teollisuuden-osioon. Esimerkiksi terästeollisuus on valmistanut ohjelmakokonaisuuden joka kantaa nimeä ”EU:n terästeollisuuden suunnitelma vähähiilisen ja kilpailukykyisen teräksenvalmistuksen arvoketjun kehittämiseksi”. Vähähiilisten energiatuotantoratkaisujen, älykkäiden sähköverkkojen ja energiavarastojen kehittämiseen sekä kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ja kuljetusteknologioiden kehittämiseen on varattu toiset 15 miljardia ohjelman ilmasto, energia ja liikkuvuus-klusterissa.
Oikea aika vaikuttaa ohjelman tarkempaan sisältöön
Komission esitys aloitti tiiviit neuvottelut jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin välillä puiteohjelman lopullisesta sisällöstä. Yksimielisyyttä tuskin löytyy nopeasti vaikka parlamentti on kertonut pyrkivänsä etenemään asian käsittelyssä nopeutetulla aikataululla ja Itävälta EU:n ensi viikolla aloittavana isäntämaana on aikaisemmasta poiketen kertonut pyrkivänsä saattamaan asian käsittelyn päätöksen oman kautensa aikana. Kasvanut T&I-budjetti kun perustuu jäsenmaiden maksuosuuden kasvattamiseen sekä maatalous- ja koheesiovarojen leikkauksiin. Esimerkiksi Ruotsi ja Alankomaat ovat jo ilmoittaneet ottavansa komission budjettiesitykseen kielteisen kannan, toisaalta Saksa ja Ranska ovat valinneet joustavamman linjan. Puiteohjelman esittelijä, meppi Christian Ehler on tehnyt selväksi, ettei hän hyväksy komission esittämää ajatusta missioista sellaisenaan, mikä voi enteillä haastavia neuvotteluita.
Teknologiateollisuus pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että Suomi toimii aktiivisesti komission esityksen puolestapuhujana. Ohjelma tarjoaa suomalaiselle teollisuudelle mahdollisuuden toteuttaa sille elintärkeitä tutkimus- ja kehityshankkeita niin vähähiilisten prosessien, digitaalisuuden kuin kiertotaloudenkin kannalta, unohtamatta PKT-sektorin ja start up -yritysten liiketoimintamahdollisuuksien parantamista. Se joka pitää kynää ohjelman tarkemman sisällön kirjoittamisessa saa parhaiten omat ohjelmaehdotuksensa läpi.
Kimmo Järvinen
Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n EU-vaikuttamisen johtaja.
@jarvinen_kimmo
