Tekoja Suomelle: toimintaympäristö vauhdittamaan kestävää kasvua
Viimeistään tuore IPCC:n raportti on palauttanut ympäristön ja ilmaston kaikkien huulille. Kestävä kehitys ja vähäpäästöisyys ovat korkeassa kurssissa myös teknologiateollisuudessa: alamme yritykset kehittävät jatkuvasti oman liiketoimintansa vastuullisuutta synnyttäen samalla vähäpäästöistä teknologiaa myös muille maille ja toimialoille. Suomalaisen toimintaympäristön toimintaedellytyksistä huolehtiminen onkin samalla globaali ympäristöteko, kun puhtaasti ja kestävästi toimiva suomalainen teollisuus toimii suunnannäyttäjänä muille maille ja yrityksille.
Teollisuuden käyttämät ja tuottamat puhtaat teknologiat ovat avainasemassa ympäristön tilan parantamisessa. Esimerkiksi energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan tai älyverkkoihin liittyvät teknologiat mahdollistavat uudistavan energiapolitiikan toteuttamisen ja hiilidioksidipäästöjen nopean leikkaamisen.
Jotta tätä hyvää kehää voidaan jatkaa, tarvitsemme enemmän vientikelpoisia teollisen mittakaavan cleantech-innovaatioita. Teollisuusyritysten ja tutkimuslaitosten julkisella tki-rahoituksella on keskeinen rooli näiden innovaatioiden mahdollistajana.
Kiertotalous vähentää luonnonvarojen kulutusta luoden kestävää kasvua ja hyvinvointia myös tuleville sukupolville. Kiertotalouteen liittyvä liiketoiminta etenee teollisuudessa jo markkinaehtoisesti, mutta sitä voidaan julkisen tuen ja erityisesti julkisten hankintojen avulla entisestään vauhdittaa. Suomella on oltava aktiivinen rooli kiertotalouden edistämisessä myös EU:ssa.
Lupa on investoinnin tärkein vaihe
Uutta ja energiatehokasta teknologiaa saadaan nopeasti käyttöön uusien tuotannollisten investointien myötä. Suomen lupajonossa makaa tällä hetkellä lähes 3 miljardin euron investoinnit, jotka toisivat toteutuessaan 14 000 uutta työpaikkaa. Vuonna 2016 luvan saanti esimerkiksi aluehallintovirastosta kesti keskimäärin puolitoista vuotta. Parantamisen varaa siis on!
Investoinneille olisikin luotava koko niiden elinkaaren kattava yhtenäinen lupa- ja valvontajärjestelmä. Sen olisi katettava kaikki teollisuuden investointien suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöön tarvittavat ratkaisut, luvat ja raportit.
Jotta tähän päästään, luvitukseen liittyvää tiedonkeruun yhdistämistä ja tietolähteiden avaamista tulee seuraavan hallituskauden aikana jatkaa. Ympäristölupien käsittelyä on myös nopeutettava ja päätökset tehtävä muutamassa kuukaudessa. Tavoitteena on oltava aito yhden luukun digitaalinen investointilupa.
Raivaamalla turha byrokratia investointien tieltä, ympäristöarvoista tinkimättä, Suomeen syntyy jatkossa yhä enemmän kasvavaa liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja. Se olisi teko Suomelle, mutta myös koko maailmalle. Tässäpä haaste seuraavalle hallitukselle.
Helena Soimakallio, @HSoimakallio
Kirjoittaja on Teknologiateollisuuden toimintaympäristöjohtaja ja SKOL ry:n toimitusjohtaja.
