Teollinen internet on hypensä ansainnut
Teollinen internet on nopeassa rytmissä kivunnut teollisuusyritysten tuotannon ja liiketoiminnan kehittäjien mielimantraksi. Jopa siinä määrin, että välillä kuulee hymähtelyä teollisen internetin liiallisesta "hypetyksestä".
Väitän kuitenkin, että teollinen internet on kaiken saamansa huomion ansainnut. Uudistuminen on suomalaisyrityksille välttämätöntä ja on selvää, että digitalisaatio on tässä avaintekijä.
Tietenkään kyse ei ole taikasauvasta, jota heilauttamalla yritys saadaan lentoon. Teollista internetiä ei pidä mystifioida: kyse on digitaalisiin teknologioihin ja tietoon perustuvien ratkaisujen määrätietoisesta etsimisestä ja kehittämisestä. Eli suomeksi sanottuna raa'asta työstä.
Teollista internetiä ei pidä mystifioida.
On kysymys valinnoista: vanhoissa toimintatavoissa pitäytyminen aiheuttaa vääjäämättä suomalaisyrityksille kilpailukyvyn heikkenemistä sekä työpaikkojen ja investointien karkaamista muualle. Teollinen internet taas tarjoaa uudistumisen mahdollisuuden – paremman kilpailukyvyn, lisää työpaikkoja ja investointeja sekä ennen kokematonta palveluliiketoimintaa. Kuten eräs suomalaisen teollisuusyrityksen johtaja sanoi, teollinen internet ei ole pelkkä mahdollisuus, vaan pakko.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Matti Pohjola selvitti pyynnöstämme viime syksynä, miten tieto- ja viestintäteknologia on vaikuttanut työn tuottavuuden ja kokonaistuotannon kasvuun Suomessa ja millaisia tulevat vaikutukset voisivat olla. Tutkimus kertoo selvää sanomaa digitaalisuuden tärkeydestä: ICT on merkittävin Suomen talouskasvuun 15 viime vuoden aikana vaikuttanut yksittäinen tekijä.
Myös tuleva kasvu on vahvasti riippuvaista ICT:stä ja sen mahdollistamien ratkaisujen hyödyntämisestä, oli kyse sitten e-laskun käyttöönotosta, verkkokaupan vahvistamisesta tai teollisen internetin ratkaisuista. Pohjolan mukaan teollinen internet voi itse asiassa kiihdyttää työn tuottavuutta yhtä paljon kuin tieto- ja viestintäteknologia 1990–2000-luvuilla.
Pelkkä tieto- ja viestintäteknologiaan investointi ei tietysti ratkaise ongelmia. Tuottavuuden kasvun vahvistamiseksi tarvitaan muutoksia myös toimintatapoihin.
Jokaisen yrityksen kannattaa viimeistään nyt miettiä, mitä mahdollisuuksia digitalisaatio voi tuoda ja rakentaa digitaalisuuden hyödyntämisen strategia. Merkittävää on, että uusia ratkaisuja etsitään yhdessä; koko toimialan ja verkoston hyöty on usein myös yksittäisen yrityksen hyöty. Tässä jos jossain kannattaa lähteä pikaisesti tutkimusmatkalle myös yli toimialarajojen.
Toinen tärkeä panostuskohde on osaaminen, sillä pelkällä tiedolla ei tee vielä mitään, sitä on osattava myös käyttää ja suojata.
Vientiteollisuuden, kuten koko elinkeinoelämän on voitava jatkuvasti uudistua, kasvaa ja kansainvälistyä. Tulevan hallituksen tehtävänä on varmistaa, että työ- ja elinkeinoministeriön Teollisuus osana elinvoimaista elinkeinorakennetta -toimenpideohjelma toteutetaan kunnianhimoisesti ja Tekesin rahoitusmahdollisuudet turvataan – eli yrityksille luodaan paras mahdollinen toimintaympäristö.
Lisäksi Suomeen on rakennettava kansainvälisesti houkutteleva ja verkottunut teollisen internetin ekosysteemi. Tässä yrityksillä itsellään on merkittävä rooli. Suomalaisten teollisen internetin toimijoiden yhteinen ponnistus FIIF (Finnish Industrial Internet Forum) on hyvä lähtö. FIIF:ssä kokemuksia jakamassa ja yhteisiä projekteja etsimässä on jo pitkälle toista sataa eri kokoista yritystä ja organisaatiota, lisääkin mahtuu.
Lopuksi vielä hyvät uutiset Pohjolan selvityksestä: meillä on kaikki mahdollisuudet onnistua. ICT:n kasvuvaikutus ei ole ohi, vaan paras on vielä kokematta. Suomessa on mitä parhaat valmiudet tuottavuuden kasvattamiseen ja uusien palvelujen synnyttämiseen teollisen internetin ratkaisuja hyödyntämällä.
Jukka Viitasaari
johtaja, Sähkö- ja tietoalat
Teknologiateollisuus ry
Kirjoitus on julkaistu 11.3.2015 Kalevan Lukijalta-palstalla.
